شبكة إيماننا الإسلامية | الدروس و المحاضرات
   
   
 

kitaaba xahaawiya`aa

 

 

 

 

 

 

 

 

KITAABA

XAHAAWIYA`AA

   
 

 

(   : ).

BISMILLAAHIRRAHGMAANIRRAHGIIM

Eegan Rabbi faarsee,ergamaa isaa Muhammadiifii, aali`iifii, asaabaa, isaanitiifii, warra karaa isaanii deeme hundarratti nagayaafii, rahmata buusee.

 

Wannin je`u kitaabni kun, kitaaba Tawhiidaa kan sheekhtichi, (Abuu ja`far, Ahmad Muhammad xahaawii) misraa je`amu tolche. Dhaloonni sheekhticha kanaa 239 misratti. duutii isaa 321, akka taariikha islaamatti .Tawhiinni, inni kaaye? takkaa walitti qabe kun, aqiidaa (salafaati) jeama. Namni isa booda dhufe hundi ,karuma isaa kana deeme , hoggaa aqiidaa,addeessu karuma isaati, qabatee, deema.

 

Duuba sheekhtichi sun akki jee: kitaabni kun aqiidaa ahlissunati waljamaaaadhaa kan ulamaan mazaahiba afranii hundi qeebaletee tuwhiida Rabbii keessatti irratti deeman.

Nuti warri (Ahlissunna`aafii jamaa`aa) jeamu,wanni tawhiida Rabbii keessatti jennu kan yaannu, kan Rabbiin nu qunnamsiise:

Rabbiin ,yookaa waaqni,keenya ,tokkicha , shariika hin qabne.

Wanni dura dursoo nama saalfaterra, takkaa ballagherra jiru, shahaadaa qabatu.

( laa ilaaha illallaahu, Muhammadursuulullaahi) je`u.( laa ilaaha illallaahu) jechuun: Rabbii tokkicha malee ,kan ibaadaa akka salaataa ,soomanaa ,isaaf waa qalu`uu ,isa kadhatu`uu, haqa godhatu,hin jiru kan sifa, akka sifa, isaa qabu, hin jiru kan humna wahiin argamsiisu qabu ,kan sifa waa hundaan beeku qabu,hin jiru, tanaaf jecha, kan waa uumu isa malee hin jiru.

Rabbiin tokkichaa yaadun, nama biraatif, sifa, akka sifa isaa kennuu dhabu`ammallee nama biraatu,waa uumaa,nama razaqaa ,ilmoo namaa kennaa,nama ajjeesaa yaaduu dhabu. Ammallee nama isan tayeniitu ibaadaa haqa godhataa, yaaduu dhabu.

Namni Rabbiin tokkichaa yaada`aa, waan biraa ibaadu, iimaana hin qabu.

Tokkummaa Rabbii yaadun,Rabbi malee ,Rabbiin biraa,kan ibaadaa haqa godhatu, hin jiruu yaadun, waan nabiyyoonni hundi, ummata isaanittiin dhufe. waan malaaykan ragaa baate, waan wanni uumame hundi ragaa baate.odoo Rabbiin lama tayee, wanni uumamaa hin jirtu. Waan wal diddaan, isaan jiddu`utti,argamuun oollef. Duuba namni,waan uumame kana ayli`iin laale, kan akka, dachi`iifii sami`ii, ammallee waan isaan lamaan keessatti uumamee, laale, ammallee namni ifuma ,akka itti uumame laale, Rabbiin ni jiraa, ni beekha. akka Rabbiin waa hunda uume.Tokkicha taye, ni hubata.

Wanni Rabbii tokkicha fakkaatu hin jiru, zaatafii,sifaafii, dalagaa keessatti, hiriyaa hin qabu.

Wanni sifarraa,Rabbiifii namni biraa, yaamamuun,kan akka jiru`uu, arga`aa, dhageyti`ii ,beekkomsaa, maqa`aatu tokko malee, ma`naan tokkoo miti .Fakkeeysa`aaf, beekkomsi Rabbiitifii,kan namaa ,akka tokkoo miti,akkoma rabiin. qur`aana keessatti:

Je`e. akkana jechuun wanni Rabbi fakkaatu hin jiru, inni ni dhagayaa ni arga jechuu.

Wanni Rabbi dadhabsiisu hin jiru, waan humniti isaa guutuu taatef, Rabbiin waa hundarratti dandayaadha.

Rabbii tokkicha waa takka isa hin dadhabsiifne malee, Rabbiin biraa hin jiru.

Rabbiin kan duruma jiru, kan guyyaa keessaa hin argamin.

Rabbiin kan zalaalamii jiraatu, kan duuti ittin dhaqqabne.

Rabbiin akka wanni biraa dhumtutti ,hin dhumu.

Waan Rabbiin fedhe malee, wanni biraa hin argamtu, kheyrii tayuu,sharrii tayuu ,toltuu taatuu, hamtuu,taatuu wanni Rabbiin hin fedhin hin taatu. haa tayuu Rabbiin waan hamtuu hin jaalatu,ittilleen ajaju, ammoo waan gaarii ni jaalataa, ittillee ajaja, Rabbiin waan hin jaalanne argamsiisun ,hikma`aafi,odoo nuti beekhullee baannee.

Waaqa, takkaa Rabbi, seyiinsi, isa beekhu'utti hin gayu.

Ammallee beekkomsi namaa,takkaa ayliin namaa,waan waaqni taye,beekhuu hin dandeessu,takkaayuu beekhuu hin dhaqqabdu, wanni Rabbii guddaa beekhaniin, sifa isaatini, waan inni uume laalu`uuni, fakkeysa`aaf samii laalu`uun, akka namni dandeytii guddoo qabu, kan beekkomsa guddaa qabu, isii uume beyna. 

Rabbiin nama hin fakkaatu.Namnilleen Rabbi hin fakkaatu.waa takka waan inni uumerraa, wanni isa fakkaattu hin jirtu, sifti Rabbii sifa namaatin adda,Rabbiin beekha`aa ,haatayuu beekkumsi isaa, beekkomsa akka beekkomsa keenyatii miti, inni dandaya`. haa tayuu,dandeytin isaa ,dandeytii akka teenyatii miti

Rabbiin jiraa hin duune.

Kan amrii (dhimma) waan uumetiin dhaabbatu. kan hin rafne , kan hin daganne , kan hin haajamne.

Rabbiin waan uume hunda, itti haajamu'uun male'etti uume

Cinqi`iin male`etti, waan uume hunda, razaqa

Rabbiin waan ajjeesuu fedhe soda`aan male`etti ajjeessaa, namaatu maa ajjeefte, naan je`aa soda`aan male`etti,waytii fedhe akka fedhetti , nama fedhe ajjeesaa , namni isa gaafatu hin jiru.

Rabbiin cinqiin isatti dhaqqabu'uun male`etti , nama du'e, qabri`ii kaasa.

Rabbiin sifa guutummaadhaa ,ta odoo khalqiin khalqin qabu saniin jira haaluma odoo waa hin uumin qabuun jira.

Sifa odoo khalqii hin uumin, hin qabne, isaan uumu`uun, hin ida`amne.

Rabbiin akkuma,sifa guutuu,odoo khalqii hin uumin dura , qabaa qabaatuu ture.

Akkasuma eega isaan uumeysi, sifa sanerratti,zalaalamii jiraatu'urraa, hin jirjiiramne. Tanaaf jecha Rabbiin sifa duraan hin qabneen, wassafame jechuun haala durirraa jirjiirame jechuun hin gayu.

Rabbiin eega waa uumee maqaa (uuma`aa) hin arganne,inni duruma maqaa khaaliqaa, takkaa uuma'aa kana qabu. Khaaliqa jechuun: kan waa uumu jechu`uu, eega khalqii uumee isa hin argannee, duruma qaba.

Ammallee bariyyaa uumu`uun,maqaa baari`ii hin arganne, bariyyaa jechuun khalqii jechu.

Rabbiin,odoo waan khalaquufii,waan razaqu, hin uumin,Rabbi je`amuu ture. Rabbi jechuun: kan waan uume tooyatu, kan waan isiin itti haajamtu kennuuf jechu.

Akkasuma, odoo waan khalaqin, maqaa khaaliqaa qaba kan wanni uumame hin jirre.

Rabbiin akkuma, eega nama du`e, jiraachisee jiraachisaa je'amee yaamamu, haqa godhatu qaa jiraachisa`aa kana, odoo isaan hin jiraachisin, haqa godhate

Akkasuma,maqaa khaaliqa jechu`uu , {inni waa uumaa jechu`uu} oddoo isaan hin uumin , haqa godhata.

Wanni akkas jenneef,Rabbiin waa hundarratti dandaya'a.

Wanni hundi gara Rabbiiti haajamti.

Amriin hundi gara isaati deebiti .Taligaan waa hundaa harka isaati jirti, wahayyuu isarratti laaftu`uu, wanni isa dhibu hin jiru.

 

Rabbiin dureessa waa takkatti hin haajamne, kan  hin gar gaarsifanne.

Rabbiin kan waa takka keessatti , wanni isa fakkaatu , hin jirre.

Rabbiin dhagaya`a,ammallee arga`a. haatayuu dhageeytii Rabbiitifii, ammallee argaan isaa , akka dhageytii namaatifii ,argaa isaanitii miti, maqaadhatu wal gaxxame malee ,ma`naan tokkoo miti,maqaan sifaa ,wal fakkaatun hin dhibuu, sun waan Rabbiin ifiin yaamee, nuti waan Rabbiin ifiin yaamen isa yaamuu qabna, ma`naan , isi`ii ta khalqi`iitin, adda tayuu, yaadu`uun wajji.

Rabbiin waan uume hunda beekkomsa isaatin uumee, xiqqaattuu, guddattuu , wanni isarraa dhokhatu hin jiru.isaatu uumee , silaa akkamiin ,isarraa dhokhatti? wanni nuti laallee garru kun , akka kan isii uume , beekhaa taye,ragaa baati.

Rabbiin waan uume hundaaf, likkii godhee jira. hanga isi`iitifii,bakka isi`iitii , akka isi`ii godhee jira ,odoo isiin hin argamin ,takkaa hin uumamin .

Ammallee Rabbiin waan uume hundaaf,umrii isi`ii,gaafa itti duutu, likeessee jira, kan wahayyuu bakka isi`ii hin dabarre . kan irraa boodan aanne . kan dura hin dabarre.

 

Rabbiin odoo khalqii hin uumin, waan eega isaan uume tayu'uu jiraatan beekhaa , waa takka haala isaan tayu`uu jiraatanirraa , wanni isarraa dhokhatu , hin jiru.

Rabbiin odoo khalqii hin uumin , waan isaan dalagu`uu taa'an hunda beekha.

Rabbiin gabroottan isaa,dubbii isaa dhagayanii waan gaarii dalagu'utti, ajajeeti ,dubbii isaa didanii,waan hamtuu dalagu'urraa dhoowwe. Maalif ,wanni Rabbiin isaan uumef , akka dubbii isaa dhagayanii, isuma qofa ibaadani`iifi yookaa gabbaraniifi

Wanni argamu hundi, qudraa Rabbiitifii, likkeessuu isaatifii.

Fedhii isaatin  argamti .

Fedhiin Rabbii , bakka geessii .

  

Gabroonni Rabbii,waan Rabbiin fedhe malee , fedhii biraa hin qaban

  

Wanni Rabbiin isaanif fedhe : ni taati

Wanni Rabbiin isaanif hin fedhin, hin taatu .

Rabbiin nama fedhe gabroottan isarraa ni qajeelcha. ni tiysa, ni fayyisa, arjummaa isaatin , tola ooluu isaatin.

Rabbiin nama fedhe, gabroottan isarraa ni jallisa,ni xiqqeessa, ni mokkora .kan itti roorrisuu hin je`amne. Maalif, wanni hundi tan isaatii, namni, waan ifii akka fedhe godhuu qabaa roorroo hin jeamu.

 

Gabroonni Rabbii hundi,akka Rabbiin fedhetti, tolaafii, haqa Rabbii jidduu , gara gagalan.

 

Rabbiin , namni isaan morku jiraatu`urraa , ol taye.

Ammallee namni akka isaa jiraatu`urraa ,ol taye. inni fakkaataa hin qabu, namni sifa akka sifa isaa qabu,kan dalagaa akka dalagaa isaa qabu, hin jiru, Rabbiin,kan waa hunda keessatti , hiriyaa hin qabne.

Wanni ,takkaa namni,waan Rabbiin mure , deebisu hin jiru.

 Wanni hukmii, yookaa firdii isaa, booda aansu hin jiru namni maa murtii tana goote je`uun hin jiru .

Namni amrii isaa injifatu hin jiru, Rabbiin , tokkicha, waa hunda injifatu .

 

 

Nuti waan dubbannee dabarsine hundatti amanne, dhugo`oomsine.

 

Wanni hundi fedhii Rabbiitin taatii ,qudraa isaatin argamtee, taasisuu isaatin taatee beynee , hubanne.

 

Ammas,nuti nabi Muhammad, ergamaan Rabbii, gabricha isaa, filamaa tayuu yaanna.

Ammallee nabiyyii isaa, maraxamaa.

Ergamaa isaa,jaalatamaa tayuu yaanna ,takkaa amanna , dhugooomsina.

Nabi Muhammad, nageenyi isarratti haa jiraatuu, maayyii anbiyootati. Rabbiin ergaa isaa isaan fixe. Takkayuu isarratti dhaabe, isa booda ergamaan Rabbii haaroyni hin dhufuu yaanna.

Ammas nabi Muhammad,imaama warra Rabbi sodatuu tayuu yaanna.

 

Akka nabi Muhammad gooftaa ergamoota Rabbii taye yaanna.

Ammallee nabi Muhammad, jaalallee Rabbii tayuu yaanna.

 

Namni eega nabi Muhammad ergamee, zamana isaanii tayuu,eega isaan duanii tayuu, an nabiyyii ,takkaa ergamaa Rabbiiti ,ifiin jeu khijiba, wanni inni himatu jallina, hawwii baddu.

Nabi Muhammad , isa kan ummata jinniii hundatti ergame.

Ammalee isa , kan waan nama taye hundatti ergame.

Haqaafii, qajeellooon.

 

Nuurafii, ifaan, karaa diriiraaan.

 

Quraanni Rabbiin,nabi Muhammadirratti buuse, dubbii Rabbiiti.

 

Rabbumaatu dubbate.

 

Akkaataa inni itti dubbate nuti beekhuuun maleetti, wanni baynu,quraanni waan Rabbiin jeee.

Ergamaa isaa Muhammadirratti buuse, karaa jibriilin. kan jibriil Rabbirraa dhagayee ,Nabi Muhammad jibriilirraa dhagayee ,ummanni Nabi Muhamadirraa dhagaye.

Muminni, takkaa warri Rabbitti amane hundi, nabi Muhammad quraana Rabbirraa fiduu amananii, takkaa dhugooomsanii jiran.

 

Mumintoonni hundi, akka quraanni dhugumaan waan Rabbiin dubbate taye , hubatanii jiran.

 

Qur`aanni waan Rabbiin,akka dubbii khalqiii uumetti, uumee mitii,inni sifa Rabbiitii. Dubbii isaati.

   

Namni Quraana dhagayee,inni dubbii namaati jee , dhugumaan Rabbitti kafare.

Rabbiin, nama quraanni dubbii namaati jee,dhugumaan arrabsee, xiqqeesse, ammallee azaaba isaa qopheessee jira.

 

Saqaran seensisa jeee. Manaan isaa ibidda  azaabatan nama quraanni dubbii namaati je`u seensisa jechi.

Duuba , hoggaa Rabbiin azaaba qopheyse.

Nama qur`aanni dubbii namaati jeeef.

Akka qu`aanni ,dubbii Rabbii nama uumee taye beynee , hubbanne.

Qur`aanni dubbii namaa hin fakkaatu.

Namni sifa namaatin Rabbi wassafe, kan dubbiin Rabbii , akka dubbii namaati jee.

Dhugumaan Rabbitti kafare.

Namni waanin je`e kana , qalbi`iin laale gorfame.

Waan kuffaarri je`u dhiise . wanni kuffaarri je`u: Rabbiin hin jiru takkaa nama fakkaata jechu`uu, namni waan isaan je`an dhiisee, waan dubbannee dabarsine qabate.

Akka Rabbiin,sifa isaatin nama hin fakkaanne beekhe. 

Warri jannataa Aakhira`atti Rabbi arguun haqa. 

Akkanaafii, akkanaa beekhu`uun male`etti qixxisuun mala`etti  

Akka qur`aanni Rabbii keenyaa dubbatetti. 

 ( )

(Wujuuhun yawma`izhin nadgirah ilaa Rabbihaa naazgirah ) je`ee , Ma`naan isaa: guyyaa boruu fuulli gariininni fuula warra jannataatii gammada`a bareeda , gara Rabbii isaati laala.

 

Akkaataa Rabbi itti argan, kan qur`aanni nuu hime fassaruun, akka Rabbi beekhutti, akka nuti beynuttii mitii.

Wanni hadiisa fayyaa qabu taye, kan ergamaa Rabbirraa nu gaye, kan Rabbi argu`utti rarra`u ,akkuma nabi Muhammad je`ee ,ni dhugo`oomsina.

Manaan isaatis,akkuma nabi Muhammad itti fedhe ,akka nuti itti feenee miti .

Waan quraanafii hadiisarraa nuu dhufe, itti seennee, mala kheenyan akka feenetti hin fassarru.  

Ammallee akka yaada keenyatti jallifnee , seyiinsan hin fassarru, waanuma Rabbirraa nuu dhufe jala deemna.

Maalif namni diin isaa nagaya isaa bayu, nama Rabbiif if kennee, waan inni je`u dhugo`oomsu,kan waan nabi Muhammad dhufeen hunda,dhugo`oomsee jala deemu.

Kan waan ma`naan isaa, qur`aanafii hadiisarraa , itti wal fakkaatte , gara nama tafsiira isaa beekhuu deebise , malee , namni biraa diin isaa nagaya isaan bayu.

Miilli islaamaa,dudda dubbii Rabbiitifii, waan ergamaan isaa Muhammad dhufeen mara ,qeebalanii, itti if kennanii , jala deemu`urratti malee ,gad hin dhaabbatu ,islaamummaan mu`mina ,yoo qur`aanafii ,hadiisa jala deeme malee hin cimtu hin raggaatu.  

Namni, waan beekhun isaa isarratti dhowwame, baruu barbaadu. takkaa hubatuu barbaade ,kan waan shari`aan  irraa isa dhoowwite , qoqqotee beekhuu fedhe

Kan ayliin isaa waan shari`aan jettu, hin fudhanne, kan dabree waan biraa barbaadu

Waan Rabbiin je`e dhiisee waan biraa barbaadun sun,tawhiida qulqullu`urraa ,isa hijaaba .takkaa isa dhoowwa , yookaa daya.

Ammallee beekkomsa xaliilarraa,isa ittisa.

Ammallee iimaana fayyaa qaburraa isa deebisa.

Namni waan hin beynetti seenee, akka ifii fedhetti fassaru, kan waan Rabbiin je`e ,akkuma inni je`etti hin fudhanne , inni kufri`iifii , iimaana jidduu lullulata

Ammallee inni Rabbi dhugo`oomsu`uufii , isa kijibsiisuu jidduu jira.

Ammallee inni islaama eehamu`uufii , diduu jidduu jira.

Waswaasama`aa , dhama`aadha , shakka`aa.

Mu`mina waan Rabbiin je`u hunda dhugo`oomsu kan hin tayin

Kan moromee waan Rabbiin je`u khijibsiisaa hin tayin , jidduma tana rarra`a , takkaa deddeebi`a . kun haala nama waan islaamni irraa dhoowwu baratu`uu deemuti. Takkaa hiixatuuti, kan waan qur`aanafii, hadiisni je`u qajeelee hin fudhanne. Mu`minni dhuga`aa  kan waan islaamni dhufeen qeebalu. odoo ayliin isaa qeebalu`uufii, qeebaluu dhabuu hin laall.

Warri jannataa Rabbii isaanii argu`utti amanuun fayyaa hin tayu.

Nama isaanirraa Rabbiin sifa akkanatti. Argamaa seyee, sifa akkanarratti argamuun, namatti fakkaatu`uu, Rabbiin naman fakkaatuu , tanaaf jecha Rabbiin hin argamu, warra je`uuf argaa Rabbitti amanuun isaanii fayyaan taatu.

Takkaa nama aayata qur`aanaa ,ammallee hadiisa Aakhira`atti, mu`minni Rabbi ni argaa, nuu himu,akka malee fassaree ,argaa Rabbii hin eehamne,inni arga`atti amanuun isaa fayyaan tayu.

Maalif argaa Rabbii,tan qur`aanni, ammallee hadiisni dhufeenitti amanuun, ammallee fassaruun akka malee fassaranii, hiikkaa nama hundaa beekkamturraa jallisuu dhabu`u, akka Mu`tazilaan (Ru`yaa) beekkomsatti fassartetti. wanni biraa ta Rabbitti rarraatulleen akkasi.

Akkuma Rabbiin qur`aana keessatti dubbatetti, akkuma ergamaan isaa: Rabbii keessan aakhira`atti ni argitan je`etti, akkuma inni nuu himetti qabatu`,(ru`yaa) argaaan fassaru, kanarratti diinan orma islaamaa jaarame. Mu`tazilaan, qur`aanafii ,hadiisa, argaa Rabbitti rarra`u hunda, akka namaa mul`aturraa jirjiirtee fassarte, wanni isaan seyan, rabbi arguu yaadun khalqi`itti isa fakkeessu`uu, Rabbiin khalqii hin fakkaatuu , tanaaf jecha,isa arguun,waan hin malle seyan ,ammoo nuti wanni yaannu ,Rabbii kheenya akka inni  waa takka hin fakkaannetti garraadha

Namni waan qur`aanni nuu hime, kan hadiisni nuu hime, diduu hin dhiisin, kan waan akka argaa Rabbii faa qeebaluu didu.

Ammas namni Rabbi wahitti fakkeessuu hin dhiisin.

Karaa haqarraa maqe, jallate.

Rabbii isaa, waan isaan hin mallerraa hin qulqulleessine.

 

Rabbiin keenya ol tayee,sifa tokkummaa zaatatiin wassafamaa, zaatti akka zaata isaa hin jirtu.

Ammas Rabbiin tokkumaa sifaatin wassafamaa,wanni sifa akka sifa isaa qabu hin jirtu.

Nam tokkolleen, kan isatti qixxaayu hin jiru , zaatafii sifall`een.

Rabbiin likkeeffamu`urraa ol tayee jira . inni hangana jechuun isaan hin malu. Beekkomsi isaa hangana, dandeytin , isaa hangana , jechuun isaan hin malu.

Rabbiin hanga qabaatu`urraa ol taye .inni achitti dhaabbata jechuun isaan hin malu.

Rabbiin humna qaamaa,tan foonifii, dhiigarraa walitti qabamte, qabaatu`urraa ol taye sun nama walitti isii qabutti haajamtii. Rabbiin waan wahirraa  walitti qabamee mitii.

Ammoo waan maqaa humna qaamaa taye , kan shari`atti dhufe, akkuma inni dhufetti qeeballa , wanni jennu : Rabbiin harka ni qaba. haa tayuu akka harka keenyatii miti . Rabbiin ija ni qaba . haatayuu akka ija waan uumameetii miti , maalif, Rabbiin waa takkan fakkaatuu, waa takkalleen isa hin fakkaatu.

Rabbiin meeshaa qabaatu`urraa ol taye.

Jihaan jahan : jalaa gubbaan mirgaa bitaan , boodafii durri , Rabbiin hin marsu.

Odoo waan jihaa taye hin uumin dura jiraa eegasii hin jirjiiramne , tanaaf jecha jihaan isaan hin marsitu.

Akka waan Rabbiin uumen marsitutti . jahaan takkaa naannon hundi, waan Rabbiin guyyaa keessaa uumee,wanni uumame Rabbiin hin marsitu. akkuma beekkomsi namni rabbi beekhu, Rabbiin hin marsine , jihaan jahanis, isaan hin marsine. Rabbiin isi`ittin haajamu, inni waan uume hundarraa dureessa, samii tayuu arshii tayuu waan biraa tayuu.

Ammoo Rabbiin guddaan ol taye, waan uume hundaa oli, arshii waan inni uume keessaa irra guddo`orra ol taye jechuun hin dhoowwamu shari`aatu dhufeenii. haa tayuu ol tayiinsi Rabbii waa hunda uumee, ol tayiinsa, akka waan uumameetii miti , akkuma Rabbiin nama hin fakkaanne sifti inni ol tayu`uutis ol tayiinsa namaa hin fakkaanne .tanaaf Rabbiin ol taye ol tayiinsa isaan male jenna.

Nuti jecha Rabbiin ifiin yaamen , takkaa ifiin je`een isa ni yaamna takkaa ni jennaan odoo ma`naa isi`ii beekhullee baannee,waan isaan hin mallerraa,takkaa wahitti isa fakkeessu`urraa isa qulqulleysu'uun wajji. namni afaan oromoodhaa beekhu , kan Rabbiin ol taye jechaa wallaale hin jiru. tanaaf du`aa`ii isaanii keessatti : yaa waaqa ol taye : je`an . haa tayuu ol tayiinsa akkamii hin gaafatan , nama waan akkanaa gaafatun : nama fitna`aa deemu , kan waan keessa baruu hin dandeenyetti, isaan dhiibu je`an. Rabbiin waan akkasirraa dhoowwee jiraa.

Wanni sami`iin koran, kan mi`raaja je`amu ,haqa dhuga`a. inni akka sullamaa ,takkaa korsi`aati ,odoo waan inni taye beekhullee baannee, haatayuu mi`raajni lafaafii ,samii jidduu dhaabameeti,nabi Muhammad nageenyi isarratti haa jiraatuu, isarraan samii baye , takkaa kore.

Dhugumaan nabi Muhammad, halkan tokko (makkarraa), ka`baa maddi`ii, kaasanii, waan yaabbi`ii , tan (Buraaq) je`amtu yaabbachiisanii, (beytalmaqdis) geessanii , achitti nabi Muhammad ,anbiyoota isa qeebalu`uuf, wal gayeen imaama tayee , salaachisee.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kh_rashad2004@hotmail.com