شبكة إيماننا الإسلامية | الدروس و المحاضرات
   
   
 

kitaaba xahaawiya`aa

 

 

 

 

 

 

 

 

KITAABA

XAHAAWIYA`AA

   
 

 

Isaa dhagayu, qaama isaatin,samii baasanii, warra samii hundaatin wal arganii, malaayka`aafii anbiyoonni samii keessa jiran hundi , isaan dhiyeessee.

Eegasii bakka Rabbiin fedhe, samii torbanii ol dabree, (sidratul Muntahaa) gayee (baytulmamuur) gayee.

Rabbii isaa argee, waan hundaan akka fedhetti isa guddisee.

Waan beekkomsa taye , hedduu Rabbiin , jaalallee isaa Muhammad barsiisee, waan hedduu, gurguddoo,ajaa`ibaa,isa agarsiisee, salaata shantama,isaafii, ummata isarratti wajjabsiisee, eegasii nabi Muhammad lafatti gad deebi`uudhaf karaa bu`e.

Hanga samii jaheessa`aa gayetti. Duuba nabi Muhammad , achitti nabi Muusaa ilma imraan argee, nabi Muusan nabi Muhammadiin, ummanni kee laafa`a Rabbiin arja`aa, salaata shantama kana, narraa xiqqeessi ji`ii ,khadhu je`eenii, nabi Muhammad , hoggaa hedduu rabbitti deddeebisee , Rabbiin salaata shantamman , shanitti deebbiseefii, salaanni tun dalaga`aan shanii, sawaaban shantamii, je`eenii, nabi Muhammad , lafatti karuma , koreen gad deebi`ee, halkanuma san , makkatti deebi`e odoo subhiin hin gayin ( ).qalbiin isaa waan ijji isaa garte   hin  kijibsiifne.

Rabbiin rahmataafii nagaya , waytii dabarteefii ,waytii dhuftullee , isarratti haa buusu.

Hawdin Rabbiin nabi Muhammadiif kenne, ummata isaatif dirmatuuu jecha, haqaa. ni dhugooomsina. waan nabi Muhammad nuu odeessef jecha.

(Hawdin):naanniga guddaa dheerinni isaa amna baatii takkaa gayu. kan geebni akka urjiitti hedduuu irra jiru, naanniga san, bishaan aananirra adi`ii, kan hancabbi`irra qabbanaayaaa, kan daymarra mi`aaya`aa , kan shitto`orra urgaayutu laga (kowsar) je`amu , kan jannata keessa jirurraa, itti yaaa . kan ormi Muminaa, kan dirree qiyaamaatti dheebun gubde dhugee dheebuu bayu. odoo jannata hin seenne . kan nabi Muhammad gubbaa dhaabbatee ,ummata isaa,warra karaa isaa qajeelee irratti deeme, obaasu, Rabbiin warra hawdii isaanii san dhugurraa nu haa godhuu ,namni bishaan san takka dhuge, eegasii hin dheebotu.

Shafaa`an  nabi Muhammad,nageenyi isarratti haa jiraatuu, tan ummata isaatif ol kaaye , haqaa , ni dhugooomsina.

Guyyaa qiyaama`aa anbiyoonni , malaaykan,Mu`mintoonni, nama shafa`an iznii Rabbiitin shafaa`an nabi Muhammad , nageenyi isarratti haa jiraatuu , gosa hedduu. 

1  : warra khayri`iifii sharriin isaanii wal qixxaattef, Rabbi khadhatee jannata isaan seensisu`u.

2  :  darajaa warra jannata seenee, hanga isaan haqa godhatanirra, Rabbi khadhatee isaanii idau.

3 : Jara kum torbaatam gayu, ummata isarraa Rabbi khadhatee, hisaaban male`etti, jannata seensisu.

4 : Warra dilii gurguddoo dalagee . azaaba seene, Rabbi khadhatee ibidda keessaa baasuu.

5 : Warra azaaba zalaalami`ii haqa godhaterraa, azaaba xiqqeessuuu, akka adeera takkaa abbeeraa isarraa Rabbi khadhatee azaaba xiqqeessu`uu .

6 : Warra dirree qiyaamaaa keessatti cinqii guddoo argee, odoo Rabbiin asumaa nu oofee, odoo garuma ibiddallee nu oofee , je`ee hawwuuf, Rabbi dhadhatee, duuba Rabbiin dafee isaan jiddu`utti dubbii laalee, warra jannataa jannata seensisee, warra azaabaa azaaba seensisuu.

Haalli, warra dirree qiyaama`aa dhaabbatu hundi, islaamafii, kuffaarrilleen ,hoggaa aduun mataa isaanirratti gad dhiyaattee, danfi isaanirraa bayu isaan cancalee, sammuun isaan khoyxe,kaaniiti nabi (aadamitti) dhaqanii, waan keessa jirru ni gartaa, Rabbi nuu khadhu , akka asii nu oofu, odoo gara ibiddallee taatee je`aniin. Jennaanin, naa mitii (nuuhitti) dhaqaa jeaan . nuuhis naa mitii nabi (Ibraahiimitti) dhaqaa je`aan. Inninis naa mitii (Muusa`atti) dhaqaa je`aan , inninis naa  mitii (Iisa`atti) dhaqaa je`aan, inninis naa mitii nabi (Muhammaditti) dhaqaa Rabbiin ar`a dallansuu takkaan dallanin dallanee,namni dura dhaabbatuu dandayu hin jiruu, yoo Muhammad taate malee je`aan. duuba hoggaa dhufanii nabi Muhammaditti , waan keessa jiran himatan nabi Muhammad ka`eeti, Rabbiif sujuudee, Rabbiin mataa ol qabuu, waan feetu khadhadhu je`eenii , nabi Muhammad akka warra dirree qiyaama`aa keessatti, cinqii arge san,dafee adda yaasu khadhatee, Rabbiin dafee addaan isaan yaasa , takkaa baasa. 

Gaafas khalqiin hundi, darajaa nabi Muhammad Rabbi biraa qabu, arganii beekhan.

Baallamni Rabbiin Aadamiifii,ilmaan isarraa fuudhe haqa.

Wanni odeeffame, kan hadiisatti dhufe : Rabbiin ruuhii ilmaan namaa hunda uumeti, dudda aadamirratti walitti qabee, an  Rabbii keessanii mitii je`ee,gaafate, gaafannaan eeyee ati Rabbii kheenya, siitu nu uume je`anii ifitti ragaa bayan.

Wanni Rabbiin akkasitti gaafateef, akka warri kafare guyyaa qiyaama`aa , waan himatu dhabu`uufi,waan eega amananii kafaraniif jecha.kan itti ida`ee , Rabbiin anbiyaa itti erge.

Rabbiin, odoo nama hin uumin dura, lakkooysa warra jannata seenuu,beekhee jira

Ammallee lakkooysa warra ibidda seenullee beekhee jira.

Bakka takkatti, jilma`atti,walii gala isaanii beekhee jira.

 

Lakooysa warra jannata seenutiifii, kan ibidda seenuu, kan Rabbiin beekhee dabarserra, wanni ida`amu hin jiru. Ammallee wanni irraa ir`atu hin jiru.

Akkasuma dalagaan khalqi`ii, waan Rabbiin odoo isaan hin uumin azalitti ni dalaganii isaanii, hangana dalaganii beekhee, wanni itti ida`amu hin jiru, wanni irraa iratus hin jiru, nama hunda Rabbiin odoo isa hin uumin, waan inni dalagu`uu taa`u hunda ,beekhee muree jira. Abalu gaarii dalaguuu taaaa , hamtuu dalagu`uu taa`aa , beekheti sanirratti Rabbiin nama uume.

Namni hundi waan uumameef dalaguun isaaf laafti.

Dalagaan hundinuu ta jannatatti nama geessituufii, tan ibiddatti nama geessitulleen. Maayyi`iin laalamti, nama dalagaa jannatatti nama geessitu zamana hedduu dalagee, maayyii keessa, dalagaa hamtuu ibiddatti nama geessitu waa xiqqo dalagee, sanirratti du`ee, azaaba seenutu jira , ammas nama zamana hedduu, waan hamtuu dalagee, maayyii keessa,waan gaarii dalagee , sanirratti du`ee , jannata seenutu jira.

Namni milkaayan,kan warra jannataa , nama iimaanarratti du`u , nama Rabbiin inni iimaanaratti du`aa, katabee, hakamee, dabarse.

Namni hoongayaan , kan warra ibiddaa , nama kufri`irratti du`u. nama Rabbiin kufri`irratti du`uu isaa katabee , dabarse .wanni waan Rabbii dabarserraa jirjiiramu hin jiru. namni milkaayaa tayuu, isaaf dabarse, hoongayaa hin tayu. namni hoongayaa tayuun isaaf dabarte , milkaayaa hin tayu.

Qadarri, wanni Rabbiin muree dabarse , akkaatan inni dalagaa isaa itti oofu,sirrii Rabbiin waan uume,khalqii isaa keessa kaaye.

Waan Rabbiin muree dabarse san ,malaaykan Rabbiin ifitti dhiyeesse hin beytu.

 

Nabiyyiin Rabbiin ergelleen hin beekhu.

 

Waan Rabbiin muree dabarse, baruu barbaadun, lallaalanii keessa kutanii arguu barbaadun.

Karaa milkii dhabu`uuti.

Korsa takkaa sullama hoongayu`uuti.

Darajaa badii keessa wasanaa bayuuuti.

Wannin sii dhaamu, waan Rabbiin muree dabarse baruu barbaaduu, ammallee dura dhaabbatuu dhiisu. 

Qalbi`iin laalu`uufii, ammalee yaadafii, waswaasan duran dhaabbatin.

Rabbiin beekkomsa waan muree dabarsee namarraa cufee takkaa maree jiraa takkaa daboolee jiraa.

Ammallee isa baruu barbaadu`urraa dhoowwee jiraa.

( )

Rabbiin ol taye qur`aana isaa keessatti akki je`e (laa yus`alu kgammaa yafkgalu wahum yus`aluun) ma`naan isaa (Rabbiin waan dalagurraa hin gaafatamu. ammoo khalqiin waan dalaganirraa ni gaafataman) jechu.

Namni : Rabbiin maalif waan kana dalaga , jeee gaafate.

Dhugumaan : hukmii qur`aanaa deebise . takkaa dide.

Namni hukmii qur`aanaa dide,takkaa deebise inni kuffaararraayi.

Qadarri sirrii Rabbiin dalagaa waan uumee itti oofu.sun akkafedhetti, waan fedhe argamsiisuu,waan fedhe dhabamsiisuu, kan fedhe duroomsee, kan fedhe hiyyoomsuu, kan fedhe jiraachisee, kan fedhe ajjeesuu, kan fedhe qajeelchee, kan fedhe jallisuudha.

Namni akkaataa Rabbiin dalagaa isaa itti oofu beekhu hin jiru.

Wanni (ahlissunna`aafii jamaa`aadhaa) irratti deeman : wanni argame hundi, beekkomsa Rabbiitifii,likkeessuu isaatini,taati. Isaatu fedhee likkeessee , argamsiisa. Kheyrii taatuu,sharrii taatuu.Wanni Rabbiin argamuu isiidhaa hin fedhin tan argamtu hin jirtu.

 

Aqiidan hanga ammaa dubbanne tun

Waan namni qalbiin isaa ifte, itti haajamu.

Warri  awliyaa Rabbii taye .

Aqiidaa dabarte tana qabatuun,darajaa warra ilmii keessatti cimeeti.

Ilmiin ilmuma lama.

Takka ilmii khalqii keessa jirtu. sun ilmii shari`aadhatii.

Tuun ilmii khalqii keessa hin jirre

Duuba ilmii khalqii keessa jirtu diduun , sun shari`aa nabi Muhammad dhufeenii , kufri`i .

Ammoo ilmii khalqii keessa hin jirre nan beekhaa himatuun,kufri`i.ilmiin khalqii keessa hin jirre, ilmii Rabbiin qofti beekhu . kan akka , gaafa qiyaaman dhaabbattu beekhu`uu , kan akka rooba, hoggaa roobufii ,hanga roobu beekhu`uu. kan akka lubbuun namaa , bakka akkanatti, gaafa akkanaa duutii beekhu`uu, kan akka waan garaa haadhaa jiru dhala`aa, takkaa dhiiraa, beekhu`uu . kan akka waan namni boru qunnamu beeku`uu sun waan Rabbiin qofti beekhuu. Duuba namni waan dabarsine nan beekha , je`u , kan Rabbiin isan beysisin, inni kaafira

Yoo ilmii khalqii keessa jirtu , ilmii shari`aadhaa ,qeebalanii, ilmii khalqii keessa hin jirre , tan Rabbiin qofti beekhu, barbaaduu dhiisan malee , iimaanni hin jaaramu, takkaa  hin dhaabbatu .

Lawhii Rabbiin waa hunda keessatti katabee dabarse, ni jiraa ni dhugo`oomsina ,bal`inni isaa sami`iifii , dachii jidduu ni gaya inni samii torbanii ol jira .

 

Ammas qalamni wahayyuu lawhii san keessatti katabe, ni jiraa ni dhugooomsina.

Ammallee waan lawhii san keessatti katabame, takkaa katabe hunda ni dhugo`oomsina .

 

Wanni Rabbiin haa taatuu je`e, tayuun ooltu Odoo khalqiin hundi waan Rabbiin haa taatuu , katabee dabarse,tayuu dhoowwu`urratti walii galanii , wal gargaaranii  .  

Waan san tayuu dhoowwuu hin dandayan.

Ammas odoo hundi isaanii, waan Rabbiin tayuu isi`ii, hin katabin, taasisuu isi`ii fedhanii. 

Taasisuu hin dandayan.

Qalamni waan hanga guyyaa qiyaamaatti, argamu`uu taa`u hunda, lawhii keessatti katabee dabarse, dibeenni  goggoge. takkaa wanni katabame sun goggoge.

Wanni Rabbiin, gabricha isaa hin tuyxuu, katabee dabarse, kheyrii tayuu, sharrii tayuu, abaduma isan tuyxu .

 

Ammoo wanni Rabbiin haa isa tuyxuu, katabee dabarse, abaduma isa tuquu hin ooltu.

Wanni beekhun gabricha Rabbirratti jiru ,Rabbiin,waan khalqiidharraa, uumame hunda,odoo hin uumamin,ni uumamtii beekhee jira. 

Duuba Rabbiin waan argamaa hunda, odoo isiin hin argamin dura, akkaataa isiin itti argamtu , likkeessee jira, likkeessaa jabduu.

Likkeessaa muramtee quunqumamte.

Kan waan Rabbiin muree dabarse, namni diigu hin jirre.

Kan namni waan inni mure duubarra  dhufee laalu hin jirre.    

Kan waan inni mure, namni didee deebisu hin jirre, takkaa deemsisu hin jirre.

Kan namni waan san jirjiiru hin jirre.

Waan Rabbiin muree dabarserraa , wanni ir`atu hin jiru , wanni itti ida`amus hin jiru.

Sami`iifii dachii isaa keessatti.

Waa hunda, waan khalqi`irraa uumame, Rabbiin odoo isiin hin uumamin, waan isiin taatu beekhaa yaadu.

Jaarmaya iimaanarraayi.

Ammallee dhaaba beekkomsarraayi.

Ammallee dhaaba tokkummaa Rabbiitifii, inni waa uumuu beekhu`uuti.

Akka Rabbiin qur`aana keessatti jee.

 ( )

(Wa khalaqa kulla shay`in, fa qaddarahuu taqdiiraa) manaan isaa Rabbiin waa hunda uumeti likkeesse.

( )

Ammas Rabbiin akki je`e : (wa kaana amrullaahi qadaran maqduuraa) ma`naan isaa: Rabbiin wanni inni uume hundi,waan muramee likkeeffame.

Nama qadara Rabbitti , yookaa Rabbiin waa muree dabarsu`utti amanuu dhabee, qalbiin dhukkuba shakki`iitin tuqamteef , azaabatu jira.

Namni qalbiin isaa dhukkuba, qadaratti amanuu dhabu`uutin tuqamte sun, seyiinsa isaatin, waan isarraa fagooo qoqqotee, barbaadu`uun ,sirrii Rabbiin namurraayuu dhoyse , barbaadee jira.

 

Duuba namni qadarraa dubbatee, itti amanuu dide sun, waan qadara keessatti je`een, kijibee, dilaaye. waan .waan qur`aanafii, hadiisni dhufeen dura dhaabbateef jecha.

Wanni quraanafii hadiisni dhufeen ,qadaaafii qadaratti amanu`u.(qadaraafii qadgaa`ni) manaan isaa: Rabbiin duruma odoo waa takka hin uumin: waan uumu`uu taa`u beekhee , waan isiin tayu`uu deemtu katabee mure, jechu'.

 

Arshi`iifii kursiin Rabbiin uume ,haqaa ni dhugo`oomsina.(arshiin)waan Rabbiin uume hunda keessaa, isi`iitu irra guddo`o ,isiin sami`ii oli, isiin waan uumame hundaaf akka willee manaati . takkaa qubbi`iiti.

Arshii Rabbii amma Malaaykaa afur gurgudda`aatu ba`ata.kan mormi tokkoo isaanii dheerina keessa, amna amata dhibba torba gayu ,ammoo guyyaa qiyaama`aa malaaykaa saddeettu arshii ba`ata , (kursiin sami`iifii dachi`irra guddoo).

 

Rabbiin arshi`irraa dureessa.

Ammallee waan arshii malee jirurrayis dureessa.akka Rabbiin (Innallaaha la ghaniyyun kganil kgaalamiin) je`e ( )  je`e .ma`naan isaa: Rabbiin waan uume hundarraa dureysa jechuu. 

Rabbiin waan hundaan marseeti , beekhee jira. 

Waan (arshi`ii) olii hundaan marsee jira, beekkomsaafii dandeytii isaatin. 

Rabbiin waan uume hunda , waan inni taye beekhu`urraa ,dadhabsiisee jira. Ammalle arga`aan, isaan isa marsu`urraa ,isaan dadhabsiisee jira,Rabbiin isaatu waan uume hunda, waan tayan beekha malee. wanni uumame waan inni taye beekhuu hin dandeessu,beekkomsi isaanii achin gayuu, wanni Rabbii ifii beekaniin, waan inni uume beekhu`u, waan inni dalage laalu` mee namni ,ruuhii ifii qaama sossoosu`uufii , waan isiin dalayde arguu malee , waan ruuhin taate hin beyne, akkamiin waan Rabbiin isaa taye, beekhuu dandaya? Tanaaf jecha wanni namni Rabbii ifii beekhun,waan inni uume ayli`iin laalu`uu jean.

 

Wanni nuti jennu. takkaa yaannu, Rabbiin nabi (Ibraahiim ) jaalallee godhatee jira

Rabbiin nabi Muusaa dubbisee yaanna .

Rabbitti amannee, waan inni je`e fudhatu`uuf. Ammallee qeebalu`uuf. waan Rabbiin nuuf odeessef jecha.

Rabbiin Malaaykaa ni qabaa dhugo`oomsina, Malaaykan warra Rabbiin nuurarraa uume , kanneen waan Rabbiin itti ajaje dalagan, kanneen Rabbitti hin dilooyne. warri dalaga`aan dhaabbatu, Malaayka`a .Rabbiin garii malaayka`aa warra dalagaa gaarotaatin dhaabbatu godhe, garii isaanii roobatti ajaje. garii gadaameysa beeratti maddabe, garii ilmoo garaa haadhaa keessatti tooyatu`utti maddabe, hanga isiin dhaltutti, gariin malaaykaadhaa nama eegu`utti ajajamte gariin isaanii dalagaa namaa eeganii , hisaabanii katabu`utti, gariin ruuhii  namaa fuudhu`utti, gariin qabrii keessatti nama gaafatu`utti, gariin ibiddatti , gariin jannatatti, gariin ji`aafii ,aduudhatti, gariin ergaa Rabbii anbiyootatti fidu`utti ajajamte , gariin isaanii Malaaykaa sami`iiti . gariin ta dachiidhati , gariin ta  halkaniitii , gariin ta guyya`aati. akkanatti Malaaykan Rabbii, dalagaa Rabbiin itti ajajeen dhaabbatti.

Malaaykan Rabbii hanganaa, Rabbii tokkicha malee namni biraa hin beekhu .wanni nurratti jiru, Rabbiin Malaaykaa qabaa dhugo`oomsuu. Matootin  Malaayka`aa kudhani isaan:

Jabriil, Miikaa`iil, Israafiil, Azraa`iil , Munkar, Nakiir, Raqiib, Atiid , Maalik , Ridwaan.

Anbiyoota hundatti amanna.

Kitaabban Rabbiin ergamoota isarratti buuse` hundatti amanna. kan akka towraata Muusa`aa . injiila Iisa`aa, Zabuura daawuud .qur`aana Nabi Muhammad, nageenyi isaanirratti haa jiraatuu.

Wanni nuti ragaa baanu akka nabiyoonni hundi haqa mul`ata`aan dhufan, gabroota Rabbii, karaa haqaa qajeelchu`uuf , jecha.

Ergamoota Rabbirraa namni diiddamii shan qur`aana keessatti dubbatamee jira, isaan:

Aadam, Idriis, Nuuh, Huud, Saalih, Ibraahiima , Luux , Ismaa`iil , Ishaaq , Ya`quub, Yuusuf , Ayyuub , Shu`eyb , Haaruun , Muusaa Alyasa', Zulkifli , Daawuuda , Suleymaan , Ilyaas, Yuunus , Zakariyyaa , yahyaa , Iisa , Maayyin isaanii , Nabi Muhammad Nageenyi hundarratti haa jiraatuu.

Jara kanarraa warri akkaan cinqii guddoo arge , nama shan isaan : Nuuh, Ibraahiim, Muusaa,Iisaa. nabi Muhammadi, Nageenyi isaan hundarratti haa jiraatuu. 

Nuti warra qiblaa teenyatti gara galee salaata hunda warra islaamaa, warra iimaanaa jenneeti yaamna, akka isaan iimaana qaban yaanna.

Waan isaan waan nabi Muhammad dhufeen eehamani qeebalaniin.

Ammallee waan isaan,waan nabi Muhammad je`e,yookaa odeesse hunda, dhugooomsaniin.

Nabi Muhammad akki jee: (namni salaata keenya salaate , kan qiblaa keenyatti gara gale, kan waan nutti qalle nyaate, inni islaama qabaa, waan nuti qabnu ,qaba. Waan nurratti jiruutu isarratti jira).

 

( )

Waan hin beynen, Rabbi maqaa hin dhooynu, tanaaf jecha waan Rabbiin ifiin wassafe malee, takkaa ifiin yaame malee waan biraatin isa hin dubbannu. maqaa inni ifiin yaame malee , maqaa biraatin isa hin yaamnu.

Diinaa Rabbii keessatti warra haqaatin hin falamnuu haqa jala deemna.

Nuti qur`aana keessatti , nama haqaan deemun, moromnee,walin dhabnu. qaraatii keessatti taatuu , waan biraa keessatti taatuu.

Akka qur`aanni dubbii Rabbii waa hunda uumee taye ragaa baana , ni beyna.

Kan jibriil bu`eenii.

Mataa ergamtootaa nabi Muhammad nageenyi isarratti haa jiraatuu barsiise.

Qur`aanni waan Rabbiin je`e. dubbii isaati.

Dubbii nama Rabbiin uumerraa, waa takkalleen qur`aanatti hin qixxooytu.

Qur`aanni , waan dubbii Rabbii tayeef jecha ,inni waan guyyaa keessaa uumame hin jennuu, inni duruma jira. waan sifa Rabbii tayeef jecha.   

Jamaa`aa islaamatiin wal hin dhabnu . waan ulamaan islaamaa irratti walii gale dura hin dhaabbannu.karaa isaan deeman, yaada isaan qaban, dhiifnee karaa biraa hin deemnu. waan ulamaan islaamaa irratti walii gale diduun badiidhaa.

Nama islaamaa, kan tokkummaa Rabbii yaadu , yoo ka`ee dilii dalage , dilii sanii jennee, isa hin kafarsiifnu, yoo dili san dalaguun ni gaya, halaal, jechaa yaada`aa dalage malee.

:

Nuti warri (sunna`aafii jamaa`aadhaa) : iimaanan wajji , diliin hin darartu , hin jennu. namni iimaana qabu, yoo dilii dalage wahuu irraa hin ir`atu hin jennu , diliin mu`mina ni miitii. maalif mu`minni dilii dalagu ni gubata , haa eegasii ibidda keessaa bayuu, malee shafaa`aa fa`aan.

Warra iimaanaa, kan dilii dalagee ,eegasii waan gaarii dalageef , Rabbiin dhiifama isaanii godhee.

Rahmata isaatin, jannata isaa isaan seensisuu khajeella.

Nama waan gaarii dalage , Rabbiin ibidda hin geessu jennee hin murru ibidda isaan geessuu ni sodaanna, Mu`minni haala lamarraa qullaa hin tayu , haalli lamaan rahmata Rabbii kajeelu`uufii , azaaba isaa sodaatu`u . maalif wanni gaarin inni dalage , irraa qeebalamuu dhabuun ni malaa . akkasuma wanni gaarin inni dalagu,waan Rabbiin isaan qananiisef, galata tayuu hin dandeessu , galata ija takkaatuu tayuu hin dandeessu , yoo Rabbiin irraa isa gaafate.

Nuti : ormi Mu`minaa jannata malee , azaaba hin seenan jennee , murree jannataan , ragaa isaanii hin baanu yoo nama nabi Muhammad jannata seenaa nuu hime , takkaa itti nuu akheekhe taate malee.

Orma mu`minaa kan dilii dalageef , istighfaara , takkaa araara barbaada,ni goonaf . Rabbiin isaanii araaramuu barbaannaf . yaa Rabbi isaaf, takkaa isaanif araarami jennee.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kh_rashad2004@hotmail.com