شبكة إيماننا الإسلامية | الدروس و المحاضرات
   
   
 

kitaaba xahaawiya`aa

 

 

 

 

 

 

 

 

KITAABA

XAHAAWIYA`AA

   
 

 

( )

Sun akkuma Rabbiin (lubbuu takkallee, waan isiin dalaguu dandeessutti malee, hin ajaju, je`ee, nuu hime.

Nama horii hin qabnerratti hajjiin hin wajjabdu. Rabbiin waan namni dalaguu hin dandeenye, namarratti hin wajjabsiisu, wanni Rabbiin itti nama ajaje hundi, waanuma namni dalaguu dandayu.

Dalagaan gabroota Rabbii hundi, waan Rabbiin uume ,waan gabroonni hojjate ,takkaayuu dalage. Rabbiin isuma,kan namaafii ,dalagaa namallee uume, haatayuu dalagaa garii, tan akka ol koru`uu faa Rabbiin, akka ati ol koruu maraxattu si godhe . kun siif dalagaa je`ama, ammoo Rabbiif uumu`u je`ama.

Ammoo dalagaa garii, tan akka gaararraa kufu`uu faa, takkaa dhaquuu faa, ati maraxannaa keessaa hin qabdu, duuba dalagaa ol koru`uutifii ta gaararraa dhaqu`uu tana, lachuu rabbumaatu uume ,wanni adda tayaniin takka ati keessaa filannaa qabaatu.

Wanni Rabbiin irratti nama qixaaxu, yookaa galata namaa kennu,filannaa dalaga`aa kana. Namni maraxatee waan hamtuu dalage, ni qixaaxama, namni maraxatee waan gaarii dalage sawaaba argata.

Rabbiin gabroottan isaa, waan isaan dalaguu dandayanitti malee, waan biratti isaan hin ajajne.

Gabroonninis waa takka dalaguu hin dandayan,waan Rabbiin isaan gaxxamsiise malee, gabroonni waan Rabbiin isaan waffaqe malee, yookaa qunnamsiise malee waan biraa dalaguu hin dandayan.

( )

Kun tafsiira ( Laa hgawla wa laa quwwata illa billaahi ) Jechu`uuti.

Tanaaf jecha wanni nuti jennu . jecha kana fassaru`uuf.

Nam tokkolleen heelaa hin qabu.

Nam tokkolleen if jirjiiruu hin dandayu.

 

Nam tokkolleen cubbu`urraa if dhoowwuu hin dandayu.

Yoo Rabbiin isa gargaare malee , takkaa isa waffaqe malee.

Nam tokkolleen, ibaadaa Rabbii dhaabee, irratti jabaatuu hin dandayu, humna itti hin qabu.

Yoo Rabbiin isa qunnamsiise malee,yookaa dandeessise malee.

Wahayyuu fedhii Rabbiitin taati.

Wanni hundi beekkomsa Rabbiitifii, firdii isaatifii, murtii inni muree dabarseen taati.

Fedhiin Rabbii, waan fedhii taye hunda injifatte.Namni waan Rabbiin hin fedhin ,fedhuu dandayu, hin jiru.

Fedhiin Rabbii , waan fedhii taye hunda gara galchite.

Firdiin waaqaa , yookaa Rabbii , waan heelaa taye hunda injifatte , firdii waaqaa jalaa heelan nama hin baaftu.

Rabbiin waan fedhe hojjata.waan nuti kheyrii seenu tayuu, kan nuti sharrii seenu tayuu, wanni Rabbiin dalage hundi, namatti roorrisuu hin je`amtu. maalif roorrun waan namaa akka malee godhu`. ammoo wanni hundi tan Rabbiitii, yoo waan fedhe itti dalage, roorrisuu hin je`amu.

Rabbiin waan baddu`uufii waan fafa taye hundarraa qulqullaaye.

Rabbiin waan dalagurraa hin gaafatamu . ammoo gabroonni isaa, waan dalaganirraa ni gaafataman, waa hunda Rabbiitu uumee, hundi isaanii gabroottan isaatii, gabrichi gooftaa maalif kana dalayde je`e gaafatuun karaadhaa miti.yoo keessa baru`uu gaafate malee.

 

Du`aa`ii warri jiru warra du`eef godhu keessa, ammallee sadaqaa warri jiru isaanii je`ee sadaqatu keessa naf`iidhatu, warra du`eef jira. Wanni warri (ahlussunnati wal jamaa`aa) je`amu. irratti walii gale, warri du`ee dabre, waan warri jiru dalagurraa karaa lamaan faaydaa argatan.

1: Karaan tokko, waan namichi du`e sun, sababaa itti taye, kan akka waqfi`ii, ammallee waa nama barsiisu`uu, ammallee ilmoo gaarii dhalu`uu, ilmoo islaamummaa qabdu. tan du`aa`ii isaaf gootu. karaa kanaan namni du`e, nama jirurraa Fayyadama.

2: Karaan lammeysa`aa du`aa`ii ormi islaamaa isaaf godhu. (salaata janaaza`aa faa keessatti). ammallee sadaqaa isaa je`anii sadaqataniifii, hajji`ii,sawaaba soomanaatii, sawaaba salaatatii, sawaabni waan dubbannee nama du`eef ni dhaqa. maalif sawaabni waan dubbanee, kan nama dalageeti . duuba namni dalage sun, yoo sawaaba waan sanii, nama du`eef kenne, yaa Rabbi sawaaba san kenneef je`e, sawaabni sun ni gayaaf. tanaaf jecha, aayata (namni, waan ifii dalage malee waan biraa hin qabu) jettu ulamaan jawaaba lamaan irraa jawaaban: tokko namni muslimaa kan du`e , nama islaamaa hundarraa haqa qabaa, duuba waan isaan isaa jecha dalaganitti, mataa islaamayu`uutin sababaa tayee, jiraa akkuma waan ifii dalageeti, namni waan sababaa itti taye ni argataa hadiisatu nuu hime.

Jawaabni lammeysaa aayanni wanni jettu: (namni waan ifii dalagate malee, waan namni biraa dalage hin mallaku, yookaa hin handhureeffatu) jiru`uufii du`attillee. Ammoo yoo namni biraa waan ifii qabu isaa kenne, waan san ni mallaka, ni qabaata, sawaabni du`aa`ii, sadaqa`aa, hajji`ii soomanaa nama du`ee kennuun istighfaara isaa godhuun waan shari`aadhatti dhufe.

Tanaaf jecha, ragaan namni due, waan ifii hin dalaganiin, fayyadamuuu: qur`aanafii, hadiisafii, ijmaa`afii, qiyaasa fayyaa qabu.

Namni mas`alaa tana akkaan keessa baruu fedhe, kan haqa barbaadu, kan rahmata Rabbii dhiphisuu hin feene, sharhii aqiidaa xahaawi`ii, kan (Abil`izzi) allafe (xab`aa riyaad) haa laaluu.

Rabbiin ol taye, nama waa isa khadhateef, khadhaa isaa qeebaleeti, haajaa isa baasa, waan inni khadhate san isaa kennuu, bakka waan sanii biraa isaa kennuu, takkaa balaa irraa deebisuu, adunya`arratti waan inni kadhate isaa kennuu, aakhira`atti isaaf dabarsuu.

Rabbi khadhatuun waan iimaana namaa ida`u, maalif namni Rabbi khadhatu Rabbiin ni jiraa yaada, wanni hin jirre hin khadhatamtuu.

Akkasuma namni Rabbi khadhatu, Rabbiin dureessa, arja`a,kan dhagayu, kan dandayu, kan rahmata namaa godhu,jechaa yaada. maalif namni waan qabne, kan hin dhageenye, kan hin dandeenye, kan rahmata namaa hingoone, hin khadhatamu.

Rabbiin nama isa khadhate dhagayuu, isarraa qeebaluu if qabsiisee jira, waan inni isa khadhate isaa kennuu, wanni sun isaa faaydaa hin qabduu beekhee, waan biraa kan isaaf tolu, isaa kennuu, takkaa sharri isarraa deebisuu,gabrichi abaduma khadhatee Rabbirraa hin dhabu,yoo khadhaan isaa hamtuu taate malee. tan akka waan cubbuun keessa jirtu khadhatu`uu faa.

Rabbiin, isa,kan waa hunda mallaku, takkaa qabu. kan waa takkalleen isa hin mallakne takkaayuu hin qabaanne.

Wanni takkalleen, hanga liphii ijaa takka Rabbirraa hin duroomtu.

Namni hanga liphii ijaa takka Rabbirraa duroomuu yaade.

Dhugumaan Rabbitti kafaree, warra halaakame (bade) kan ibidda haqa godhaterraa taye. (hgayn) jechuun: halaaka . takkaa badii.

Rabbiin ni dallanaa. ni jaalata.

Haatayuu dallansuun Rabbiitifii, jaalalti isaa, akka dallansuu namaatifii, jaalala namaatii miti, maqaadhatu wal gaxxame malee, ma`naan akka tokkoo miti, wal hin fakkaatan jechu.

 

Asaabaa nabi Muhammad nageenyi isarratti haa jiraatuu hunda isaanii ni jaalanna.

Jaalala tokkoo isaanii, keessa dabarree, wasanaa hin baanu. akka warri takkaa namni garii jaalala asaab (aliyyii) keessa dabree, asaabota biraa jibbee, inumaa keessa dabree, asaab (Aliyyi) nabiyyii je`utti, takkaa yaadutti.

Asaabaa nabi Muhammad, nama isaanirraa taye, tokkolleedharraa hin cinnu. Hundi isaanii jaalalloota keenya.

Nama asaabaa nabi Muhammad jibbu hunda, ni jibbina.

Nama waan gaarii malee, waan biraatin, asaabaa dubbatu ni jibbina.

Nuti, asaaba nabi Muhammad, waan gaari`iin malee, isaan hin dubbannu.

Asaabaa nabi Muhammad jaalatuun, iimaana. Ammallee tola.

Asaabaa nabi Muhammad jibbuun, kufri`i, nifaaqa.Ammallee badi`i,Rabbiin irraa nu haa tiysuu , jaalala isaanii nuu kennee.

Eega nabi Muhammad gara aakhira`aa dabranii, namni bakka nabi Muhammad dhaabbatee, khaliifaa isaanii tayee, waan nabi Muhammad jalqabe bakkaan gaye, asaab (Abuu bakarissiddiiq) tayuu jabeessina Rabbiin irraa haa jaalatuu.

Isa caalchifnee, isa dursu`uuf.

Ummata hundarra isa caalchisu`uuf. Maqaan isaa abdullaahi je`ama Rabbirraa haa jaalatuu.

Eega abuu bakriitii, khilaafan, takkaa bokkummaan, tan asaab (umar ilma khaxxaab) tayuu jabeessina Rabbirraa haa jaalatuu.

Eega umarii, bokkummaan, takkaayuu khaliifummaan, takkaa matummaan ummata islaamaa, tan asaab (usmaan) tayuu jabeessina. ammallee yaanna,inni dubra nabi Muhammad lama fuudhe, ta duraa (ruqayyaa) Isiin isaan wajji, habasha`atti hijraa baate, takkaa godaante,ammas eega isiin jalaa duutee (ummu kultuum) fuudhe Rabbirraa haa jaalatuu.

Eega asaab (usmaanii) bokkumman tan (aliyyii) abii xaalib tayuu gad jabeessina. waan daliilli yookaa ragaan khilaafan nabi Muhammad akka dubbanne kanatti argamuun nuu dhufee jecha. Rabbiin isaanirraa haa jaalatuu Nabi Muhammad akki je`e : (khilaafatunnubuwwati salaasuuna sanah, summa yu`tillaahu mulkahuu man yashaau)

( )

Ma`naan isaa: bokkummaan kharaa nabi Muhammad qabattee deemtu, eega nabi Muhammadii, amata soddoma teessi. Ammoo eega sanii Rabbiin mootummaa nama fedheef kenna jechu`u.

Asaab abuu bakar matumma`aan amata lamaafii baatii sadii taa`e. Rabbirraa haa jaalatuu asaab umar amata khudhaniifii baatii jaha  R.H.J   asaab usmaan amata khudha lama (R.H.J).

Asaab aliyyi bara afuriifii baatii sagali ( R . H. J ).

Asaab hasan ilmi aliyyii baatii jaha (R . H . J)

Walii galli amata soddoma. eegasii khaliifummaan dhaabbatteeti, mootummaan dhalatte.

Namni dura dursoo mootii taye : (Mu`aawiyaa abii sufyaani).

Asaabonni nabi Muhammad, kanneen matummaa, yookaa bokkummaa qabatan, afran khaliifota qaqqajeeloo, imamman tottoloo, yookaa qaqqajeeloo, kanneen nabi  Muhammad,karaa isaanii qabtu`utti nu ajaje. (Kgalaykum bisunnatii wa sunnatil khulafaa`irraashidiin almahdiyyiina min bakgdii) je`ee: ( ) Ma`naan isaa: wannin isinii dhaamu waanin an karaa isinii godhi qabadhaa, ammallee karaa khaliifota khiyyaa, kanneen eega kiyyaa dhufan, qabadhaa. harka itti maradhaa jachuudha.

Jara khurnan, nabi Muhammad nageenyi isarratti haa jiraatuu. maqaa dhayee, jannataan gammachiise, jannata seentan je`ee.

 

isaan warra jannataatii, ragaa baanaf.

Waan nabi Muhammad,ergamaan Rabbii, nageenyi isarratti haa jiraatuu, jannataan ragaa isaanii bayeef jecha. wanni inni je`e dhuga`aa.

Jarri nabi Muhammad jannataan gammachiise sun, khaliifota afran (abuu bakar, umar, usmaan, aliyyiifii).

Xalhga`aa, Zubeyrii, sa`dii abii waqqaasii, sa`iid ilma zaydii, abdurrahmaan ilma owfii, abuu ubeydaa ilma jarraahi) inni kun amiina ummata kanaati. Rabbiin isaan hundarraa haa jaalatuu. ahlussunnaan jara khurnan kana khabajanii guddisu`urratti walii galanii jiran.

Namni waan gaari`iin, asaabaa nabi Muhammad dubbate nageenyi Rabbii isarratti haa jiraatuu.

Namni beera nabii, kanneen waan hamtuu hundarraa qulqullaayan san, waan gaari`iin  tolchee dubbate. takkaa maqaa dhaye.

Namni aalii, takkaa ilmaan isaanii, kanneen Rabbiin, xurii hundarraa xahaarse san, waan gaari`iin dubbate.

Dhugumaan nifaaqarraa qulqullaaye.

Ulamaan islaamaa, kanneen islaamatti dura seenan, asaabonni nabi Muhammad nageenyi isarratti haa jiraatuu.

Warri eega asaabonni dabranii, dhufanii, karaa gaariiin isaan jala deeme.

Isaan warra kheyrii qabu, kanneen hadiisa nabi Muhammad beekhan kanneen qur`aana beekhan.

Isaan sun warra fiqhii beekhu. Ulamaa`onni salafaa sun kanneen, akka qur`aanafii hadiisarra, hukmii itti fudhatan nama agarsiisan isaan warra ijtihaadati.

Jarri dabarsine sun hundi, ulamaa salafarraa, ulamaan asaaba`aa, ulamaan eegasii dhufan, warri hadiisaa,warri fiqhi`ii, warri ijtihaadaa, kanneen nu dura dabran, Rabbiin isaanirraa haa jaalatuu, waan gaari`iin malee hin dubbataman, takkaa waan hamtu`uun hin dubbataman.

Namni ulamaa`ii nu duraa, warra hadiisatiifii, warra fiqhi`ii waan hamtu`uun dubbate.

Inni karaa qajeela`arra hin jiru inni nama bade.

Nama tokko, owliyootarraa, nama anbiya`aa tokkorra hin caalchifnu.

:

Nabiyyicha tokkichaatu waan owliyaa taye hundarra caala jenna.

Alaaman waliyyumma`aa, nabi Muhammaditti amanu`, waan Rabbirraa dhufeen hunda qeebalee itti dalagu`u ,haala hunda keessatti nabiyyicha Rabbii jala deemu . Rabbiin nabi Muhammadiin akki je`e.

 ( )

Ma`naan isaa : waan Rabbiin nabi Muhammadiin je`ee(ummata keetin akki jettu: yoo kan Rabbi jaalattan taatan,na jala deemaa .na jala deemun,Rabbii keessan isin jaalachiisaa. Rabbiin sababaa saniin,dilii teessan hunda isiniif araarama jechu).

Rabbiin nama waan isarratti wajjabeen dhaabbatee, sunnaa nabi Muhammad heddommeyse, ni jaalata. hoggaa jaalate, waan karaamaa taye itti bana, tanaaf jecha waliyyii jechuun: nama Rabbi sodaatu, qaalichi tokko kan abbaa usmaan je`amu, akki je`e: namni sunnaa nabii imaama godhate, waan dalaguufii, waan dubbatu keessatti, waan hikmaa qabu, kan Rabbiin jaalatu dalaga, akkasuma waan Rabbiin jaalatu kan hikmaa qabu dubbata. ammoo namni nabsee isaa ifirratti moosise, waan Rabbiin hin jaalanne dubbata, takkaa dalaga.

Namni Rabbi sodaatee waliyyi Rabbii taye, addunya`aafii aakhira`atti waan sodaatu hin qabu , akka Rabbiin qur`aana keessatti nuu hime ( )  je'ee.

Waan karaamaa owliyaadharraa dhufe, kan warri dhugaa dubbatu nuu odeesse, itti amanna, ni dhugo`oomsina.

Karaamaa jechuun: waan akka aada`arraa maqee, argamu . iznii Rabbiitin, dandeytii isaatin. karaaman owliyaa Rabbirraa argamtu, yoo kan waan diinitti rarra`u barbaadu`uuf kan argamtu taate, sun dalagaa gaari`i gaafana isii mul`isuun, takkaa waajiba taya. akka asaab (umar), isaa madiina`atti,guyyaa jum`aadhaa,khuxbaa qara`uudhatti jiru, waraana islaamaa, kan iraaq jiru, kan waraanni kuffaaraa, karaa hundaan isaanii ifirraa quban qabne itti marsee fixu`uu ka`e, mataa waraana islaamatti lallabee, yaa (saariyyaa) gaara qabadhaa, gaara qabadhaa je`eenii, lallabbii isaa dhagayanii gaara qabatanii, miidhaa kuffaaraa jalaa bayan, kan silaa odoo asaab umar dhaqqabuu baatee, kuffaarri marsee isaan fixa, asaab umar amna guyyaa meeqaa tamitti ,madiina`arraa iraaqitti, ashkara isaa argee dhageessisuun ,karaama`a. wanni inni mul`iseef, ashakara islaamaa cinqii jalaa baasun waajiba jecha`aafi, duuba karaamaa, diin jabeessu`uu, mul`isuun, waajiba. Keessattuu biyya kaafirri islaama xiqqeessuu barbaadau keessatti Rabbiin zamana nabi Muhammad mu`jiza`aan warra jihaada godhu gargaara, ammoo eega nabi Muhammadii, karaamaadhan orma mu`minaa gargaara.

Karaamaa mul`isuun, yoo waajiba diinif taate waajiba, yoo sunnaa diinif taate, sunna`aa. yoo waajibaafii sunna`aa hin tayin, mul`isuun isi`ii halaaluma. dilii hin qabdu, sawaaban qabdu ammoo yoo waan shari`aan hin feene, barbaadu`uuf taate, sun dalagaa hamtu`u,tanaaf jecha wanni karaa aadaadharraa maqee argamu,yoo kaafiraafii munaafiqa fa`arraa argamte,karaamaa hin je`amtu. sun waan nama saniif qixaaxa ida`u , karaamaa wanni je`amu, waan harka nama diinin beekkamerratti aadaa khallafee, argamu. tanaaf jecha wanni aada`arraa maqe, kana harka namarratti Rabbiin uumu , bakka sadiyitti baati: tokko kan namni harka isarratti argamte, Rabbi biratti darajaa ida`atu, tan akka waan nama shari`aa qabaturraa argamtuu, diin Rabbii jabeessu`uu jecha.

Lammeysan: waan harka kaafiraa , jinni`ii takkaa hoggaa mukha faa,kaafira  faa , ziyaaran, Rabbiin uumu  haa namni sun jallina ida`atuuf jecha, waan inni karaa jallinaa odoo Rabbiin irraa dhoowwuu maraxatee deemef jecha.

Sadeysan: karaamuma ,akkanaan ,Rabbiin addunya`arratti gabricha isaa gargaaru`uu jecha, agarsiisu samii keessa bararuun, kophaa isaa karaamaa hin je`amu. Tiisifninuu numa bararaa. Ammallee bishaan gubbaa deemun karaamaa hin je`amtu qurxummiinuu ni deemtii. gaafni wanni sun karaamaa je`amtu gaafa nama shari`aa nabi Muhammad qabaturraa mul`atte, sanuu waan shari`aan hin dinneef mul`atte.

Waa takka haa beynuu namichi tokko kan islaamaa yoo Rabbi sodaatee, diinan isaa tolee guutame, Rabbiin karaamaa isaa kennuun beekkama`a, akka qur`aana keessatti je`ee nuu hime

( ) Akkana jechuu: nama Rabbi sodaatef,Rabbiin waa hunda keessatti farajaa kenna. isa fura. karaa rakkoo hunda keessaa itti bayu, isaaf godha, bakka inni irraan waa argadhaa, hin yaannerraa, isaa razaqa. Takkaa isaa kenna.

Gosa karaama`arraa irra guddoon kufrii nama jibbisiisee, iimaana nama jaalachiisu`u, waan dilii tayerraa isa eegu,qaanii isaa namarraa dhoysu`. karaaman owliyoonni jaalatu tana, tan barbaadanilleen tana.

Alaamaa, takkaa asxaa, takkaa mallattoo qiyaama`atti ni amanna, alaaman qiyaaman dhaabbatu`uu dhiyaattee himtu, ni dhuftii ni dhugo`oomsina.

Alaaman dhuftu, tan qiyaaman dhiyaatuu himtu sun, tan akka namichi masiihiddajjaal je`amu tokko bayu`uuti . takkaa mul`atu`uuti.

(Dajjaal) namicha tokko, kan Rabbiin namaan mokkoru`uu jecha hoggaa qiyaaman dhiyaatte ergu, kan jannataafii, ibiddaan deemmatu, kan an Rabbi ifiin je`u duuba nama isatti amanee dhugo`oomse jannata isaati seensisa, haa tayuu jannanni isaa ibidda itti taya, ammoo nama isatti kafare ibidda isaati seensisa, haa tayuu jannata isaaf taya, dajaal jechuun: kan an Rabbi ifiin je`ee, kijibu jechu`u. ammas inni (masiih) ni je`ama. (masiih) jechuun: kan biyya hunda waan makkaa madiinaa hin tayin deemee waliin gayu jechu`u. inni yoo sami`iin roobi je`e, ni roobdi, yoo nama du`een ka`i je`e, ni ka`a. wanni Rabbiin waan ajaa`iba nama godhu, dajjaalii kenneef, akka inni jallina ida`atee, jallinaan azaaba Rabbii ida`atu`uufi, akka ammallee nama iimaanni isaa jaba`aatifii, nama iimaanni isaa laafa`aa adda baasu`uufi, nabi Muhammad dajjaal kanarraa nuu odeessee jira, fitnaa isarraa maganfatanii nulle`een maganfadhaa je`anii jiran.

Nabi Muhammad nageenyi isaanirratti haa jiraatuu akki je`an: anbiyoonni hundi, fitnaa dajjaal ummata isaanii sodaachisanii jiran. an yaa ummata kiyya, wannin isiniin je`u, yoo odo`on an jiruu, dajjaal dhufe, anaatuu isiniraa deebisa,  khijiba isaa mul`isee, akka inni Rabbi hin tayin isin beysisee. ammoo eegan an dabree, yoo dhufe namuu ifirraa deebisa daliila akka inni Rabbin tayin, isaa himu, qabateeti, diinaa isarratti dua.

Wanni dajjaal odoo Rabbiin waan fedhe harka isarratti mul`iselle`ee, Rabbii mitii beytaniin inni balla`a, ija takkan qabu, ija isaa lamaan jidduu (kaafira) jechu`uutu katabbii Rabbitti kafare jechu`uutu kataba`a, ammoo Rabbiin keessan balla`aa mitii beekhaa ) jee.

Fitnaan dajjaal guyyaa afurtam teessi, haa tayuu guyaan duraa, akka amataati, kan lammeysa`aa, akka baati`iiti, kan sadeessa`aa akka torbaaniti, ammoo wanni hafe akkuma guyyaa keenyati, fitnaan isaa biyya keessa facauun, akka rooba qilleensi jabaan oofuti, isaa akkasitti fitnaa nama godhu`utti jiruu, nabi iisan bu`ee ajjeesa.

Ammas alaamaa qiyaama`arraa nabi iisan sami`ii bu`u, nabi iisan ilmi maryam amma samii lammeysa`aa keessa dubrii isaa yahyaa ilma zakariyya`aatin wajji taa`a. duuba hoggaa qiyaaman dhiyaatte bu`eeti dajjaal ajjeesee, shariaa islaamatiin, addunyaa hunda bulchee masqalaafii Saliibafii, harakarroo dhabamsiisee, nama hunda islaameysa, eegasii nabi iisan madiina`atti du`ee nabi Muhammad biratti awwaalama gama mirgaatin, ummanni dachii balleessu kan ya`ajuujifii,ma`juuj je`amu, zamana nabi iisa`aati bayanii du`aa`ii isaatin dhuman.

Gaafa qiyaaman dhiyaatte, aduun gama lixaatii bayuu, ni dhugo`oomsina, gaafa aduun akkas taate, namuu ni amanaa, haa tayuu nama isaanirraa, san dura hin amanin, iimaanni isaa, isaan fayyaddu.

Ammas gaafa qiyaaman dhiyaatta, wanni lafarra deemu, tan Rabbiin uumee jiru takka, bakka Rabbiin itti isii uumee baatee, namni aayata Rabbitti, amanuu dide jettee, nama dubbisuu isi`ii, ni dhugo`oomsina, waytiin isiin namatti baatu waytii waare`eeti.

Nama raaga laalu kan dhagaa laalu kan urjii laalu hin dhugo`oomsinu . maalif wanni isaan himan kijiba, ammoo wanni hoggaa takka takka,dhugaa taatee argamtu. Waan jinniin malaayka`arraa dhageessee, waan dhuga`aa takkitti, dhageessetti, kijiba dhibba tokko makhtee, warra raaga laalurraa qooddi, duuba waan takkittii dhuga`aatii jenneen,khijiba dhibba tokko qeeballa? nabi Muhammad akki je`e: (waa, afur waan zamana islaamana durarraa hafee, ummata kiyya keessa jiru. kan ummanni kiyya, waan san hin dhiifne, wanni afran sun: gosumma`aan walitti dhaaddatu`, nasabaan wal arrabsuu, urjii laalanii rooba barbaaduu, wann yaada nama du`e faarsanii iyyanii booyu`) afaan arabatti.

( : )

 

 

Ammallee nama, waan qur`aanni hin eehamne himatu, takkaa dalagu, isaafii dalagaa isallee, hin dhugo`oomsinu, hin eehamnu. akkasuma nama,  waan hadiisa  nabi Muhammad khilaafu himatu, hin dhugo`oomsinuu irratti dinna, akkasuma nama, waan ulamaa`in irratti walii galte, khalaafu , kan waan ulamaa`in didde dalagu, kan waan ulamaa`in hundi eehamte didu, hin qeeballu, hin dhugo`oomsinu. odoo hangamuu ilmii beekhelleee. odoo an waliyyii, ifiin je`ee, bishaan gubbaa deemee, samii keessa bararelle`ee. Maalif waliyyiin dhuga`aa,kan shari`aa nabi Muhammad, niyya`aafii dalagalle`een qabatee, karaa ulamaan islaamaa irratti walii galan, deemu.

Namni karaa qur`aanatiifii ,hadiisafii , walii gala ulamaa`ii islaamarraa maqe, odoo hangamuu,beekkomsa qabaatee, ibaadaa heddommeyselle`ee, nu biratti hin qeebalamu.

Jamaa`an haqa, ammallee qajeelloo tayuu , agarra, takkaa yaanna.

Adda babayuun, wal diduun, jallina, ammallee azaaba, tayuu yaanna. tokko tayuun jabeenya, humna guddo`o, ammoo, wal tayuu dhabuun, adda faca`uun, laafina, ammallee darrummaa tayuu yaanna.

Wanni mu`minarratti jiru jamaa`aa islaamatiin wajji dhaabbatu, yaada isaanirraa maquu dhabu` ahlussunnaa wajji dhaabbatu`,karaa nabi Muhammadiifii, ashaabonni isaa, ammallee ulamaan isaan booda dhufte,deeman, yoo waa keessatti wal dhaban ,waan keessatti wal dhaban san, gara qur`aana Rabbiitifii, hadiisa nabii, deebisu.

Rabbiifii rassuulli isaa, haa isaan jiddu`utti laaluu.

Yoo wal dhabiinsi ijtihaadarraa ka`e, wanni barbaadamu, ijtihaada namuutuu khabaju`, sulhii godhanii, akka wal dhabiinsi hin bal`anne godhu`, wal kafarsiisuu dhabu' wal hidhuu dhabuu . wal ajjeessuu dhabuu. Ummanni islaamaa, yoo qur`aanafii, hadiisarraa waa  itti wal fakkaate, takkaa ma`naan irraa dhukkate, waan beekhanitti dalaganii, waan hin beekhin nama beekhu gaafatu`. yoo tokko isaanirraa, ijtihaada aalima tokkoo qabatee, kuun ijtihaada aalima kaanii qabate, wanni isaanirratti jiru, yoo kan haqaaf deeman tayan, wal miidhuu dhabu, ijtihaada imaama kiyyaatu, ijtihaadaa imaama keetirraa caala je`anii, isaa tumsanii, kaanitti roorrisuu dhabuu.

Ulamaan waan qur`aanafii,hadiisatti irkatanii, waan isaan lamaan keessaa dhaban keessatti,ijtihaada godhaniin,karaan isaanii haqa maalif ijtihaanni, waan shari`aan islaamaa dhufteeni . duuba namni ijtihaada godhu yoo haqa gaxxame, takkaa qunname, sawaaba lama argata, yoo kaan tokko argata. tanaaf jecha warri ijtihaada aalima tokkoo, takkaa fatwaa aalima tokkoo qabate, warra ijtihaada yookaa fatwaa aalima kaanii qabate kafarsiisun, yookaa warra bid`aadhati isaan je`uun, walitti roorrisuu je`ama. ammallee ummata islaamaa adda babaasuu je`amaa, tokkummaa isaanii diiguu je`amaa irraa fagaatu, eega tukkummaan haqaa, adda babayuun azaabaa dhugo`oomsinee.

 

Diinan Rabbii, dachi`iifii samii keessatti. Tokkicha.

Sun diinaa islaamaa, kan nabi Muhammad dhufeenii, inni diinaa anbiyoota hundaati.asliin tokko damelleen wal dhadhabdu, wanni anbiyoonni hundi, ummata isaanii itti yaamuu turan, tokkummaa Rabbii yaadu`, khalqiin hundi, gabroottan Rabbiitii yaadu`.waan Rabbii tokkicha hin tayin, ibaaduu dhabu`.

Haqa gabroota Rabbii ifirraa eegu`. Duuba  nama karaa diinaa islaamaa hin deemne,Rabbiin diin  biraa, kan inni qabate san , irraa hin qeebalu, takkaa irraa hin jaalatu.

( )

Rabbiin ol taye, qur`aana isaa keessatti  akki je`e: (diinan haqaa Rabbi biratti, diinaa islaamati)..

( )

Ammas Rabbiin ol taye, gabroottan isaatin akki je`e: (an diinaa islaamaa isiniif jaaladhee, diinaa islaamaa malee diinaa biraa  dhiisaa).

Diinan islaamaa diinaa (ghuluwwi`iifii, taqsiira) jidduu jiru. (diinaa jiddu jireysa) (guluwwii) jechuun: dalagaa diina`aa ifirra dabarsanii, if hiffisu`u. akka nama hoggaa wadda`atu, bishaan wissaa lama faa fixuu, akka ammallee: halkan mara dhaabbata`aa, salaata`aa bulu`uu. akka guyyaa hunda soomanu`uu, akka beeratti dhiyaatuu dhabu`uu. akka waan gaarii hundarraa if dhoowwu`uu, akka waan gaarii nyaatu`urraa if dhoowwu`uu. kun daanga`aa bayuu, takkaa diin keessatti wasanaa bayuu je`ama, islaamni wasanaa bayu`utti nama hin gidduu. Takkaan yaamu.

Ammoo (taqsiira) jechuun: dalagaa islaamni itti yamurraa waan dandayu dalaguu dhiisu`. akka haqa Rabbii ir`isu`uu. akka haqa namaa, ammallee haqa lubbuu ifii ir`isu`uu.

Duuba islaamni karaa wasanaa bayu`uutifii, karaa waajibaan dhaabbatuu dhabu`uu, jidduu jira.wanni islaamni itti yaamu, waan ramadaana hin tayin, guyyaa garii somananii  guyyaa garii furu`u irra caalan, yoo dandayan fuudhu`, yoo halaal argatan nyaatu`,uffatu`,yaabbatu`. Waan gaarii halaal taye hunda, karaa halaalin kan gad hin nannay`e fayyadamu.

Diin islaamaa. tashbiihafii, ta`xiila jidduu jira (tashabiiha) jechuun: Rabbii ol taye waan inni uumetti fakkeeysu`. ammoo (ta`xiila) jechuun Rabbiin hin jiru, Rabbiin sifa qabu, Rabbiin dhagayaa ,argaa, dandayaa, hin je`amu jechu. Duuba Rabbii guddaa wahitti fakkeessun, karaadhaa miti, ammallee Rabbiin sifa hin qabu argaa hin qabu ,dandeytii hin qabu jechuun, karaadhaa miti

Karaan islaamaa Rabbiin sifa ni qabaa, haa tayuu sifti isaa sifa akka teenyatii miti, Rabbiin ni dhagaya, haa tayuu dhageytii teenyafii, dhageytin isaa wal hin fakkaattu.

Rabbiin ni argaa, haa tayuu argaan isaa argaa teenya hin fakkaattu. Rabbiin ol taye . haa tayuu ol tayiinsi isaa, kan ol tayiinsa waan inni uumee hin fakkaanne.

Ammas islaamni jabri`iifii, qadara jidduu jira. (jabrii) jechuun: gabrichi Rabbii, waan dalaguufii, waan je`u keessaa harkan qabu. inni akkuma baallii qilleensi olii gad oofuti jechu.

(Qadara) jechuun Rabbiin waan gabrichi isaa dalagu hin uumnee, namichumaatu uumaa jechu.

Duuba gabrichi waan dalagu hunda keessaa harka hin qabu jechuun karaadhaa miti. maalif dalagaan gabrichaa gariin tan homaa keessaa hin qabneetu jira, tan akka gaararraa dhaqu`uu. Ammoo dalagaan isaa gariin, tan filannaa isaatin itti yaaddayee, qudraa Rabbiin isaa kenneen, yaada Rabbiin isaa kenneen, dalaguutu jira.

Akkasuma waan gabrichi, takkaa namni dalagu, Rabbiin hin uumne, namichumaatu uume jechuun, karaadhaa miti. kan waa uumu Rabbii tokkicha qofaa.

Tanaaf jecha karaan haqaa, waa hunda Rabbiitu uumee yaadu`. namichaafii dalagaa isallee, Rabbumaatu qaddaree uumee yaadu. gabrichi yaadan dalagaa garii dalagaa ,Rabbiin dalagaa isaa san ni uuma, Rabbiin waan yaadan takkaa fillanna`aan gabrichi dalagurratti, sawaaba isaa kenna takkaa isa qixaaxa, ammoo yoo gabrichi takkaa  namichi isaa rafu, takkaa isaa maraata`aa, takkaa irraanfi`iin, takkaa kufiinsan , dalagaan irraa argamte, Rabbi biratti irraan gaafatamu.

Ammas islaamni, azaaba Rabbirraa if amanu`uufii, rahmata, Rabbirraa garaa muratuu jidduu jira. wanni mu`minarratti jiru, odoo hangamuu waan gaarii dalagee, azaaba Rabbii ifirraa amanuu dhabu`, ammallee odoo hangamuu waan hamtuu dalagee rahmata Rabbirraa garaa muratuu dhabu`, soda`aafii khajeellan, akka goflaa lamaanitti. Nama gara aakhira`aa deemuf. lamaan dhabuun gaari`ii miti. haa tayuu hoggaa fayyaa qaban sodaan nama injifatu`uutu gaari`i, ammoo hoggaa fayyaa dhaban khajeellan nama injifatu`uutu gaari`i.

Wanni jalqaba kitaabarraa hanga asitti dubbanne kun, diinaa keenya.

 

Ammallee aqiidaa teenya tan warra sunna`aatifii jamaa`aadhati.

Gubba`aafii kheessalle`een.

Nuti nama waan dubbannee addeessine san, didu, hundarraa qulqullu`u.takkaayuu irraa cinne

Nuti Rabbiin ol taye, iimaanarrati nu jabeessee.

Jiruu teenya, iimaanan nuu fixuu khadhanna.

Yaada hamaa, adda addarraa nu tiysuu khadhannaa.

Ammallee mala adda addarraa.

Ammallee mazhaba gadi galoo hundarraa nu tiysuu, Rabbi khadhanna.

Mazhabni badaan, gadi galoon sun, akka mazhaba warra Rabbi, waaqa waan inni uumetti fakkeessuti.

Ammallee akka mazhaba mu`tazilaadhati. Isaan warra, sharrii namaatu khalaqa je`u, warra namni dilii gurguddoo dalage, iimaanarraa baye je`u, mazhabni mu`tazila`aa heddu`uu. isaan keessa  warra akkaan jallateetu jira..

Akkasuma mazhabni badaan tokko mazhaba jahmiyyaadhati, isaan warra sifa Rabbii didu warra Rabbiin beekaa, takkaa dandayaa tayuu didu, warra jannataafii ibiddi ni dhabama jeu.

Ammas mazhabni badaan, mazhaba jabriyya`aati isaan warra gabrichi Rabbii dalagaa isaa hunda keessaa filannaa hin qabu je`u.

Ammas mazhabni badaan, mazhaba qadiriyyaadhati isaan warra Rabbiin waa muree, azalitti hin dabarsine je`u, warra Rabbiin waan uume, odoo hin uumin beekhu jeu.

Duuba warri dubbannee dabarsineefii kan isaan fakkaatu hundi warra bada`, Rabbiin isaanifii, warra akka isaanii hundarraa nu haa eegu.

Warra sunna`aafii jamaa`aa morome, takkaayuu khallafe.

Warra jallina filatee jallinaaf tumsu hundarraa, Rabbiin nu haa eegu.

Nuti isaanirraa qulqullu.

Isaan nu biratti warra jallattoota.

Ammallee isaan nu biratti gadi galoota.

Badi`irraa eeggamuun Rabbiin taati.

Waan gaarii qunnamulleen isaan taati.

Rabbiin waan isaan hin malle hundarraa qulqullaaye, isuma kan haqatti nama qajeelchu.

Kun maayyii waan aqiidaadharraa, dubbatuu feeneti.

Kan isatti akeekne.

Faarun ta Rabbii waa hundaa uumeti.

Rahmataafii, nageenyi  Nabi Muhammadiifii, aalii isaatifii, ashaabaa isaanii hundarratti haa jiraatu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kh_rashad2004@hotmail.com