شبكة إيماننا الإسلامية | الدروس و المحاضرات
   
   
 

KITAABA
HAJJI`IIFII UMRAA

duree

 Hajji`iifii umraa

Gatii hajji`iifii umra`aa
Adaba Imaltu`uu
Akkaataa hajji`iifii umraa hidhatuu
gosa hidhannaaa 
Owwaatinsa ( attalbiya )
Waan nama hajji`iifii umraa hidhaterratti dhoowwamu
naamusa  Makka  seenu'uu
Xawaafa dhufiinsaa
Saysakha
Sa`yii
Arafaa dhaabbatuu
Arafa`arraa gara muzdalifa`aa dacha`uu
Muzdalifarraa gara mina yaa`u
Dalagaa guyyaa iida arafa`aa minatti dalagan
Mina buluu
Xawaafa dhaammanna`aa
umraa
Hajjiin ir`atuun waa afurin
Al`ihsaar ( dhoowwamuu )
Ziyaaraa masjida nabi muhammadiifii
Bidaa bakka ziyaaraatti dhiifamuu qabdu
Waan nama madiinaa dhaqerraa barbaadamu
Dhuma kitaabaa
 

 

 

 

 

 

 

 

KITAABA
HAJJI`IIFII UMRAA

   
 

 

Waan nama hajji`iifii umraa hidhaterratti dhoowwamu

Nama hajji`iifii ,umraa hidhaterratti, waa shan dalagu`uutu dhoowwama takkaayuu haraami

1   { uffata }

Dhiirti mataa isaa hunda yookaa garii isaa, waan nama dhoysu kan hagooggii je`amuun dhoysuun ni dhoowwama wanni dhoysuun sun waan hodhamaa tayuu, baatuu waan aada`atti namni hagooggatuun taatuu tayuu baattuu,yoo hagoogguma je`amu haraami ammoo gaaddisa jala dhaabbatuun waan akka goojjo`oo fa`aa mataa tuyxuu tuquu baattuu hin dhoowwamu akkasuma waan akka qirceetaa faa mata`arratti ba`atuun hin dhibu haa tayuu ni jibbama ammoo qaama isarraa waan mataa hin tayin waan hodha`aan itti marsu takkaa humna gari`itti marsu kan akka qaamisaa kofo`oo khuffi`ii waanuma qaamatti marsu ,hodha`aan tayuu karaa dhawu`uutin tayuu ,yookaa diru`uutin tayuu ,yookaa maxxansu`uutin tayuu ,kan akka shurraaba miilaa , yookaa harkaa kan akka kalooyta`aa hunda uffatuun haraami yoommoo waan san uffate yakka baasun isa qaba ammoo wanni qaamatti hin marsine odoo hodhalleen keessa jiraatee ,uffatuu isi`i hin dhoowwamu tanaaf jecha marxoo afaan walitti hodhaa hin tayin uffatuun afrii , bullukkoo faa uffatuun ni gaya akkasuma waan akka birbilibsi`ii faa, ifirraa kaayun ni gaya waan ifitti hin mariniin hanga odoo ol ka`ee irraa hin buune takkatti waan mataa ifin hagooginiin akkasuma waraasillee hidhatuu ni qaba marxoo hidhatee haadan ifirratti jabeeffatuu ni qaba ammoo huccuu gubbaa darbatu moggaa isi`ii lamaan walitti hidhuu hin qabu qabdulle`iin ,marfelleedhan ,lilmelle`een handaaralle`een walitti hidhuu hin qabu ammoo saa`aa faa , hamartii faa hidhatuu ni qaba .

Ammoo dhalaan qaama isi`ii hunda ni hagooydi waan feetan fuula isi`ii malee dhalaan fuula hagooggatuun haraami yookaa dhowwama fuulli isi`ii akka mataa dhiirati akkuma dhiiratti mataa hagooggatuun dhoowwamu isiin fuula hagoggatuun dhoowwama yookaa haraami yoo hanga hoggaa mataa hagooydu fuularraa dhakatu taate malee ammoo yoo fuula isi`ii dhoysu`utti haajamte takkaa dirqamte nama akkaan bareedu tan ija dhiiraa buttu faa taatee gaafana girdoo fula isi`irra keessi haa tayuu wahiin fuularraa ol qabdi akka fuula hin tuyn`e wanni isiin ol qabdeen, yookaa tin`iifteen jalaa jigee, huccuun fuula tuyxe, fidhii isi`iitin male`etti duuba daftee ifirraa fuute , hin yakkamtu yoo daftee fuudhuu baatte ni yakkamti ammo mazhaba hanbili`itti dhalaan fuula isi`ii dhoysuu ni qaba haaja`aa jecha sun akka dhiirti alaga`aa achi jiraatu`uutii keessattuu zamana badaa kana .

Dhala`aafii dhiirtilleen shurraaba harka affatuun ni dhoowwama yoo uffatan yakka qaban yoo bututtuu harkatti maratte homaa isi`irraa hin jiru ammo namni huccuu dhowwamte san uffatu`utti dirqame, huccuu biraa dhabee uffateeti waan yakkamuun baasa ammoo yoo waan gubba darbatu dhabee qamisa argate qamisa san kaayatuu hin qabuu ni darbata takkaa ifirraa  kaaya ammo yoo marxoo dhabee kofoo argate, kofoo san ni kaayataa yakkan qabu yoo isaa kofoo uffatu marxoo argate dafee kofoo baafatee marxoo uffatuun isa qabe yoo daddafee baafatuu baate dilaayee yakka qaba .yoo kophee dhabe kophee fuulli cufa`aa ta hirphi bana`aa ta koomee hin dhoysine uffatuun isaaf gaya yoo fedhe kuffii lamaanirraa, waan koomee dhoysu mureeti uffataa ,yakkan qabu yoo kophee hirpha qabdurraa ,takkaa khuffi`irraa ,waan koomee dhoysu muree uffatee, eegasii kophee dhabe,san tan banaadhaa argate,dafeeti khuffii hirpha mure san ifirraa baasee isii uffata yoo dafee baafatuu baatee , tursiise , dilaayee , yakki isa qabe .

2 Ammas wanni nama hajjii hidhaterratti dhowwamu waan urgaayaa godhatuu qaama keessatti tayuu, huccuu keessatti tayuu, waan urgaa je`amuun wanni foolee qabu, kan aada`atti namani urgooytuu hin jenneen ,kan akka tuffaahaa turunga`aa, ammallee kan akka muka dawa`aa kan akka ilillii bosonaa , hin dhoowwamtu waan urgooytuu hin je`amneef .

3 Ammas waani nama hidhaterratti dhowwamu, dhadhaa dibatuu dhadhaan bakka lamatti qoodama ;

1  Dhadhaa hin urgooyne, kan akka zeyti`ii, dhadhaa mukaa, kan akka addaanu`uu dhadhaa akkanaa kana mata`aafii,areedaa dibatuu qofaatu , dhoowwama yookaa haraami namni molaayan , yoo dhadhaa san dibate hin dhoowwamu ammoo namni mataa haaddatee yoo dibate, dilaayee yakkame

2  Dhadhaa urgaayu , kan akka dhadhaa maawardi`ii kan akka dhadhaa urgeffamee, dhadhaa akkanaa kana, huccu`uufii ,qaamattillee godhatuun haraami dawa`aafii , kuulii wanni urgaayu keessa jirtu nyaatun ni dhoowwama wanni urgaayaa kan dhoowwamu kan akka aada`atti qaamafi hoccu`utti godhamu ammoo waan urgaayaa ta isa maddii jirtu urgeeffatuun ni jibbama malee haraam hin godhamu ammo wardii urgeeffatuun, waan urgaayaa godhatuu je`ama bishaan wardii fuufatuun waan urgaayaa godhatuu in je`amu inni ifirratti facaasu`uun urgeeffatamaa gaafni haraam godhamu yoo qaamatti yookaa huccu`utti if facaaso .

Odoo hajjii hidhatuu irraanfatee,takkaa haraam tayuu wallaalan, waan urgaayu godhatee yookaa nyaatee, takkaa tuqee, takkaa dibatee  takkaa fuunfatee , takkaa waan kana dalagu`uti dirqamee, dilii hin qabu yakkallee hin qabu odoo haraam tayuu beekee wanni sun waan urgaayaa , tan haraamii tayuu wallaalee ,godhatee, dilii hin qabu .yakkallee hin qabu odoo waan urgaayaa tuqee dilaaye ammallee yakki isa qabe saniin wajji waan isa tuqe san , dafee ifirraa deemsisuu qaba yoo deemsisuu baatee ,dilii biraa dilaaye haa tayuu wanni yakkamuun takkittumaa , hin heddomaattu . 

4Ammas wanni nama hidhaterratti dhoowwamu  mataa haaddatuu, kottee ciratuu rifeensa qaamaa ifirraa deemsisuun haraami haadu`uun tayuu ciru`uun tayuu buqqisu`uun tayuu rifeensa mata`aa tayuu kan biraa tayuu akkasuma kottee ciratuun takkaa cabsuun dhoowwama areeda yookaa mataa filatuun haraami yoo kan filu`uun,rifeensi irraa bu`u taye.Ammoo yoo kan hin buune taye haraamii mitii ni jibbama yoo mataa filatee rifeensi irraa bu`e , yookaa buqqa`e , yakka baasun isa qaba yoo rifeensa isarraa bu`e , ifiin bu`e moo filiinsan bu`ee shake yakki isa hin qabu namani hajji hidhate , nama hajjii hin hidhatinirraa , mataa haadun ni gaya ammoo namni hajjii hin hidhatinn , nama hajjii hidhateef mataa haadun hin gayu yoo namani hajjii hin hidhatin nama hajjii hidhaterraa mataa haade,fidhii isaatin dilaayee, yakkaatu nama haaddate sanirra jira yoommoo izniii isaatin hin tayin , akka isaa rafu irraa haafu`uutii , takkaa dirqi`iin irraa haadu`uutii, yakki nama haaderra jira. yoo namni mataan irraa haadame, nama isarraa haaderraa baase ni gaya .

Yoo mataa haaddatu`uufii kottee ciratuun rakkoodharraa taate hin dilaayuu , haa tayuu yakka ni qaba .  

Yoo rifeensi nyaaraa ija keessan mayree ,isa dhibee ifirraa buqqise , yakka hin qabu akkasuma yoo gariin kottee isaa caphxee ifirraa buqqise yakka hin qabu .

5  ammas wanni nama hajjii hidhaterratti haraamii, dhala'atti nikaaha hidhatuu .yookii namaa hidhuu. ammoo nama hajjii hin hidhatin kan wal fuudhuf ragaa tayuun hin dhoowwamu. odoo hajjii keessa jiruu dhalaa kadhatuun ni jibbama malee haraamii miti.

6  Ammas wanni nama hajjii hidhaterratti haraamii yookaa dhoowwamu : dhala'atti ida'amu'uufii, fedhiidhan yookaa jalalaan qaama isi'ii qaqqabatuu .akka jaalalaan dhungatu'uu faa .ammoo jaalalaan yookaa fedhi'iin malee qaqqabatuun yookaa dhungatuun hin dhoowwamu .

dhala'atti ida'amuun dhoowwamuun hanga hiikkannaa hajji'ii ta lammeysa'atti deemti. Hajjiin hiikkanaa lama qabdii hanga ta boodarraa raaw'atutti dhala'atti ida'amuun isarratti,dhowwama .yoo odoo hajjii keessa jiruu fedhiidhan beekka'aan yaadata'aa dhalaa qaqqabate miila faa irra kaayatee yakkiti isa qabde..yoommoo irraanfi'iin tutuqe bishaan irraa bayuu bayuu baatuu hin yakkamu .ammoo harkaan bishaan ifirraa baasun ,yakka qabsiisa.odoo dhalaa laalee , kan isii hin tuqin kan harkaan if hin tuqin bishaan iraa baye yakkan qabu.dilii laalchaa yoo taate  malee       

Ammoo yoo dhala'atti yookaa dhiiratti ida'amuun odoo hiikkannaa hajji'ii kan duraa hin fidin argamte hajjiin isaa badde. odoo wanni inni itti ida'ame bineessallee taatee . yoommoo  hiikkannaa hajji'ii lamaan jiddu'utti wanni sun argamte, hajjiin isaa hin baddu.haa tayuu dalagaa saniin dilaayee.yakkamee re'ee qalu'uutu isarra jira . Yoommoo odoo umraa keessa jiruu dhala'atti ida'me umraan isaa badde .isiin hiikkannaa takka malee hin qabduu.

 Hajji'iifii umraan yoo badde,badde je'anii hin dhiisanii dalagaa isaan lamaanii guutun dirqama. ammallee amata biraa keessa qadaa baasun dirqama namni odoo hiikkannaa duraa hin fidin dhala'atti ida'ame takkaa odoo umraa keessa jiruu dhala'atti ida'ame gaala qaluun isa qabe.yoo dhabe horii qaluu ammallee qadaa baasun dadaffi'itti isa qaba. sun amatuma itti aanu hajjii yookaa umraa godhu'uu. kun yoo ni dhoowwamaa beeka'aa yaadata'aa itti ida'ame ammoo yoo irraanfi'iin yookaa wallaalan. takkaa isiin dirqi'iin godhamte ,hajjiin saniin hin badduu yakkallee hin qabdu.

Odoo hajji'itti jiruu yoo waan isa kafarsiisu dalage hajjiin isaa baddee dalagaa hajji'ii itti fufuu hin qabu qadalleen isarratti hin wajjabu .odoo dafee islaamatti deebi'elle'ee. gaafa islaamatti deebie umraa jalaa jalqaba .hajji'is jalaa jalqaba yoo waytiin hajji'ii hin dabrin .eegasii hajji'iifii umraa isaa oofata haarawatti.

Ammas nama hajjii hidhaterratti wanni dhoowwamu: Bineensa mukaa kan nyaadhamu balleessu'u .bineensi mukaaye, sun,kan maxayfame tayuu kan hin maxayfamin tayuu. duuba yoo bineensa akkasii balleesse, kafaluun isarra jira. Bineensi namaa kan akka re'eedhaa,odoo mukaayee balleessun haraamii miti .yoo bineensi mukaa sun kan bineensa manaatifii bineensa alaa jiddu'uu dhalate taye sun akka gugguuftu'uufii,e'ee jiddu'uu dhalatu'uutii,isii balleessun haraami. bineensa bahariifi bineensa lafaa kan hin nyaadhamne, al'oolun hin dhoowwamu. Bineensa bashaanifii lafarra jiraatu balleessun ni dhoowwama .killee waan nyaadhmuutifii aanan isaa balleessun ni dhoowwama .yoo balleesse gatii isi'ii kafaluun isarra jira kan akka khillee guchi'ii odoo bineensa baaraysee kille'erraa ari'ee , killeen sun baddee gatii isi'ii kafaluun isa qabe.odoo killee ilmoon keessa jirtu cabsee ilmoon bineensaa tan khillee san keessa jirtu duutee waan akka isi'ii kafaluun isa qabe .yoo beylada'arraa wanni isa fakkaatu jiraate Ammoo yoo jiraatuu baate gatii isi'iiti baasa . bineensa qabatuun bitatuun, kan namni isaa kennu fudhatuun , namni isaaf dhaamu'uun handhureeffatuun hin gayu.yoo fudhatee harka isatti bade gatii isaa abbaa bineensatii kennuun isa qaba. ammas haqa Rabbiitii je'ee waan bineensa san fakkaatu kennuun isa qaba .yoo  odoo bineensa harkaa qabuu hajjii hidhate bineensi sun waan isaa tayu'urraa bayee gad dhiisun isarratti jira . odoo hajjii hiikatelle'ee. Akkasuma nama bineensa al'oolu gargaarun haraami.odoo bineensa baaraysee , saniin bineensi sun du'ee , takkaa bineensi biraa isa nyaate  ekafaluun isa qabe .Namni wallaalan takkaa irraanfi'iin  balleesse bineensa san kafaluu keessatti nama beekha'aan ajjeesen wal qixa.dilii keessatti malee .odoo ,beekha'aa takkaa wallaalan awwaannisarra dhaabbatee ajjeessee ni kafala. yoo awwaannifni lafa hunda guutee bakka dhaabbatu dhabee irra dhaabbatee ajjeese malee .gaafana  hin kafalu .    

Namni hajjii hidhate bineensa ifi gorra'e takkaa namni biraa isaaf al'oole odoo iznii isalle'een tayuu baatee, nyaatun haraami. haa tayuu sababaa nyaatu'uutin dilaayuu malee waa kafaluun isarratti hin jiru .Namni hajjii hin hidhatin tokko yoo waa al'oole, namni hajjii hidhate waan san nyaatuu ni qaba. waan sababaa ittin tayiniin Namni hajjii hidhate tokko yoo bineensa al'oolee gurra'e bineensi sun bakhtaayee nam tokkolleen nyaatuu hin qabu .eega hajji'irraa raaw'atelle'ee nyaatun haraami . inni bakhtaayee.

Namni hajji'itti jiru  saabunaa hin urgooyni fa'aan mataa dhiqatuu ni qaba waan rifeena ifirraa hin buusiniin haa tayuu wanni gaarin dhiqatuu dhiisuu. ammoo qaama dhiqatuun ni gaya hin jibbamu .ammallee waan hin urgooynin kuulatuun ni gaya. haa tayuu .kuulii ismid je'amtuun kulatuun ni jibbama. namni hajji'itti jiru rifeensa hooqatuu ni qaba .karaa rifeensi hin buqqaanin . haa tayuu irra caalan hooqqatuu dhiisuu .Ammoo yoo hooqqatee rifeensi irraa bu'e yakka baasun isa qaba.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kh_rashad2004@hotmail.com