شبكة إيماننا الإسلامية | الدروس و المحاضرات
   
   
 

KITAABA
ABII SHUGAAKGA
 

Duree

Kitaabul`aqiidati wa usguulil`ahgkaam

Kitaaba xahaara`aa ( qulqulleessu`uu )
 Kitaaba heera salaataa
Kitaaba zaka`aa
Kitaaba soomana
Kitaaba hajji`iifii umra`aa
Kitaaba gurguraafii waan bira
Kitaaba dhaalafii dhaammataa

Kitaaba nikaaha ( fuudhaa )

Kitaaba balleessa`aa
Kitaaba yakkaa
Kitaaba jihaadaa ( qabso`oo )
Kitaaba al`oolafii waa gorra`uudhaa
Kitaaba wal doggomu`uu 
Kitaaba kaku`uufii qodha`aa
Kitaaba murti`iifii ragaadhaa
Kitaaba gabra bilisoomsu`uu

Hundee Nabsee Qulqulleessu'uu

 

 

 

 

 

 

 

 

kitaaba

abii shugaakha kan fiqhii shaafi`ii  

   
 

  

KITAABA     XAHAARA'AA

{ QULQULLEESSU'UU }

Bishaan, isaan if qulqulleessun gayu torba isaan

1 - Bishaan roobaa

1 -

2 - Bishaan bahar

2 -               

3 - Bishaan lagaa

3 -                  

4 - Bishaan eelaa

4 -                     

5 - Bishaan ijaa

5 -

6 - Bishaan amadayaa

6 -                    

7 - Bishaan hanchabbi`iiti

7 -                    

Bishaan torban kun { waanuma sami`ii bu`e , yookaa lafaa baye } jennee , koobun ni dandayama , daliilli , yookaa ragaan bishaan dubbanne , nama xahaarsu`uu , yookaa qulqulleessu'uu qur'aanafii hadiisa nabiiti .

EEGANAA BISHAAN BAKKA AFURITTI QOODAMA

Tokkoffaan : bishaan ifii qulqullu`uu kan nama qulqulleessu , kan isaan xahaaratuun , yookaa if qulqulleessun , hin jibbamne , sun bishaan (bishaan )  je`amee , yaamamu , waa itti ida`uudhan male`etti , kan bishaan shaayi`ii, bishaan raacataa , faa hin je`amne , ammoo bishaan eelaa je`amuun hin dhibu. eega achirraa waraabanii , maqaan kun irraa deemaa, bishaanuma je`amaa .

Lammaffaan : bishaan ifii xaahiraa kan nama xahaarsu . kan isaan xahaaratuun, jibbamu, sun : bishaan aduun sibiila keessatti oow`ifte, biyya ow`ituu keessatti .

Sadeessan : Bishaan ifii xaahiraa , kan waan biraa hin xaahirsine , sun bishaan , san dura dhiqataniin . takkaa wadda`ataniin , takkaa bishaan wanni isa jirjiiru , xaahirri , keessa bu`ee , foolee , yookaa bifa , yookaa dhandhama jirjiire . kan akka shaayi`ii .aananii faa . ammoo yoo wanni bishaan jirjiire , waan bishaan irraa hin doroomne taye , kan akka saaphaphu`uu , kan akka waan irra yaa`uu , takkaa irra ciisuu faa taye isaan jirjiiramuun hin dhibu .

Afreessan :Bishaan xiqqaa najifni keessa bu`e . jirjiiramuu jirjiiramuu baatuu, takkaa bishaan guddaa tayeetuma yoo najaasaa saniin jirjiirame, bishaan xiqqaan kan qullata lamaa gadiiti . bishaan guddaan kan sanii oliiti, qullanni lama rixlii dhibba shani . rixlii ba-ghdaaditti . sun waan letrii dhibbaafii sagaltama gayu, takkaa boolla dheerinni qarqara isiidhaa { saanti mitrii } shantamii saddeet gayu.

Bishaan lama xaahiraafii najifni yoo itti wal fakkaate akkaan laaleti kan alaama`aan xaahira tayuu seyuun wadda`ata

KUTAA GOGA'AA

Gogaan waan ifiin du`ee hundi , yoo hallan , ni xahaarama. yoo gogaa sareedhatiifii, karkarro`oo , ammallee waan isaan lamaam jiddu`uu dhalate taate malee , wanni tokkoo isaan lamaanitiifii waan biraa jiddu`uu dhalates hin xahaaramu lafeen waan ifiin du`e-etifii , rifeensi isiidhaa , najisa . yoo nama taate malee

KUTAA MEESHA`AA

 Miya qodaa ziqiyaatifii miya meetatti dalaagatuun hin gayu. ammoo waan isaan lamaan hin tayinitti dalagatuun ni gaya.

KUTAA SIWAAKAA

Siwaakni ( rigaan ) hogguma hunda ni barbaadama yoo namni soomanu , zuhrii booda siwakkatuu taate malee. siwaakni  bakka sadiyitti akkaan barbaadama . sun hoggaa afaan nama jirjiirame cal`isu`urraa , takkaa waan birarraa . ammas hoggaa hirribarraa dammaqan  . ammas hoggaa salaataf ka`an . 

KUTAA  WUDUU`AA

Fardiin waduu`aa waa jaha : hoggaa fuula dhiqatan niyyatuu . fuula dhiqatuu. harka lamaan hanga ciqile`etti dhiqatuu. garii mata`aa haquu . miila lamaan hanga koome`etti dhiquu. akka dubbannetti. Dalagaa wuduu`aa oofuu.

KUTAA SUNNAA WUDUU`AA

Sunnaan wuduu`aa kudhani :

1 - Maqaa Rabbii dhawuu  je`ee   

2 - Shanacha harka lamaanii odoo meeshaa bishaanii keessan keenye dhiquu.

3 - lulluuqqatu`.funyaan keessa dhiquu.

4 - Mataa hunda haquu.

5 - Gurra lamaan haquu. kheessafii gubbaa isaa bishaan haarawaan.

6 - Areeda tuuttee qoqqotuu.

7 - Qubbeen harka lamaanitiifii. miila lamaanii qoqqotuu.

8 - Hoggaa humna hunda dhiqu mirga dura dursuu .

9 - Waan dhiquufii waan haqullee sadii sadii godhuu.

10 - Dalagaa waduu`aa wal faana oofuu .

KUTAA ISTINJA`AA

  

Fincaanifii , udaanirraa if qulqulleessun dirqama yookaa waajiba. wanni gaarin dura dhaga`aan ifirraa haqanii .eegasii bishaanin dhiquu , haa tayuu bishaan qufarratti gabaabbatuun , takkaa dhagaa sadii qofarratti gabaabbatuun ni gaya. yoo dhagaa sadiyirratti gabaabbate , dhagaan yookaa wanni akka dhag-a`aa sun , waan bakka waa irraa bayan san qulqulleessu tayuu, yoo bishaanifii dhaga`arraa tokkorratti gabaabbatuu fedhe , bishaanirratti gabaabbatu`uuti irra caala.

NAAMUSA HOGGAA FINCAANIFII

UDAANII GAD TAA`ANII

Hoggaa dirree keessatti gad taa`u,qibla`atti gara galu`uufii duddaan itti gara galu`urraa fagaata. bishaan ciisu keessatti fincaayu`uufii , udaanu`urraa ni fagaata .mukha midhaan dhalu jalattis , karaa namni yaa`u keessattis gaaddisa namaa keessattis , dachii qooytu keessattis , udaanuu , yookaa fancaayu'urraa ni fagaata. hoggaa udaanufii , hoggaa fincaanu hin dubbatu yoo dirqame malee. ji'aafii adu`utti gara hin galu , duddallee ittin gatu . hoggaa sagaraa seenan bitaa dursuu hoggaa bayan mirga dursuu hoggaa seenan Rabbi maqaa dhawanii jinnichaafii jinnitti`irraan sitti maganfadha yaa Rabbi je`uu. afaan keenyan takkaa afaan arabaatin (allaahumma innii akguuzhu bika minalkhubthi walkhaba`ith) je`anii hoggaa bayan Rabbiif galata galchu`u kan faaydaa waan inni nyaatee qaamatti hambisee waan faaydaa hin qabne , kan odoo gara`atti hafee isa miidhu irraa baase .

Wanni je`uun barbaadamu hoggaa sadii ( ghufraanaka ) je`anii eegasii (alhgamdu lillaahillazhii azhhaba kganniyal`azhaa wa kgaafaanii ) je`uu .

 ma`naan isaa yaa Rabbi naaf araarami hangan sagaraa geessatti zikrii teetirraa cal`iseef ammallee galanni kan Rabbii waan na miidhu narraa deemsisee na fayyise jechu`.

KUTAA WAAN WUDUU`A DIIGUU

Wanni wuduu`a diigu waa jaha :

1 - Waan karaa lamaan jalaatin namarraa bayu.

2 - Taa`aa laafatti maxxansu`uun male`etti rafuu .

3 - Ayliin dhukkubaan , takkaa machi`iin namarraa deemuu .

4 - Dhiiraa dhalaan alaga`aa gurguddaan girdo`oon male`etti , wal tuquu.

5 - Kheessa shanacha harkaatin saala jalaa tuquu girdo`oon male`tti akkasuma nannoo heddu`uu tuquu, sun munne`ee.

Kutaa waan qaama dhiqatuu wajjabsuu

 

Wanni qaama dhiqatuu namarratti wajjabsiisu, takkaa dhiqatuu diraqama namarratti godhu, waa jaha, waa sadii dhala'aafii dhiirti keessatti wal qixa , sun:

1 - dhayni lamaan wal tuquu,  

2 - bishaan ilmoon irraa dhalattu, kan maniyyii je'amu, namarraa bayuu,

3 - du'a. waa sadii dhalaa qofaatu qaba, sun :

1 - dhiiga aada'aati ,

2 - dhiiga dhaalati,

3 - dhaluu.

Kutaa waajiba dhiqatiinsaa

Wanni qaama dhiqatuun, isaan male'etti hin argamne, waa sadii sun :

1 : Niyyaa .                          

2 : Yoo qaamarra najifni jiraate deemsisuu.  

3 : Waan qaamarra jiru , cora'aafii rifeensa hunda bishaan geessisuu.

Sunnaan dhiqatiinsaa shan

1 :  (Bismillaahi ) je'uu.

2 :  Odoo hin dhiqanne wuduu'a godhatuu.

3 : Qaama if rirreetuu .

4 : walfaana oofee dhiqatuu .

5 : Mirga bitaa dura dursuu, sadii godhulleen sunnaa .

(Dhiqatiinsa Sunnaa Godhamu           

   

Dhiqatiinsi sunna'aa kudha torba :-

1 : Dhiqatiinsa jum'aadhaa.          

2 : Kan iida lamaanii.                   

3 : Kan hoggaa rooba khadhatu'uuf wal gayanii.

4 : Kan hoggaa adu'urraa ifni deemee.           

5 : Kan hoggaa ji'arraa ifni deemee.

6 : Kan hoggaa nama du'e dhiqan dhiqatan.

7 : Kaafirri hoggaa amane.

8 : Maraatan hoggaa fayye.       

9 :Gaggabaan hoggaa bayfate.

10 : Hoggaa hajjii hidhatan .            

11 : Hoggaa makka seenan .

12 : Hoggaa arafaa dhaabatu'uuf  ka'an.

13 : Muzdalifaa bulu'uuf .

14 : Boolla sadeenitti dhagaa darbatu'uuf .

15 :Xawaafaf .

16 : Sakgyi'iif .

17: Madiinaa rasuul seenu'uuf dhiqatuun ni barbaadama .

Kutaa Khuffii Gubbaa Haqu'uu  

Khuffii (khophee) gubbaa haquun sharxii sadiyiin ni gaya, sun:

1 - Eega xahaaraa guutuu godhatee kophee san uffatuu . kaayatuu .

2 - Kopheen  sun , tan hanga koomeedhattii faana lamaan dhoysitu tayuu.

3 - Waan hoggaa haajaman uffatanii deemu`uun taatu tayuu .

YAROO HAQIINSAA

   

Namni biyya taa`u halkan tokkoofii , guyyaa tokko kophee gubbaa haqa . kan miila hin dhiyn`e. musaafirri guyyaa sadii halkaniin wajji haqa . yaroo san lakkaawwatuu jalqabuun hoggaa wuduu`ni khuffii irratti uffatuu jalqabe capherraayi .yoo biyyatti kuffii haquu jalqabee , eegasii safara baye , takkaa safaratti haquu jalqabee , eegasii gale , yaroo namni biyya taa`u haqu haqa ..

WAAN KHUFFII HAQUU BALLEESSU

Wanni khuffi`irra ( kopheedharra ) haquu balleessu , takkaa khuffi`irra haquun badduun waa sadii, sun : kuffiin miilarraa bayu`uuni , yaroon haqiinsaa dhumu`uuni  . wanni qaama dhiqatu`utti nama dirqu argamu`uuni .

KUTAA TAYAMMUMAA

Sababaa tayamumaa

Sharxiin tayammumni namaa gayuun shani .

1 - Wanni akka safaraa, yookaa dhukkubaa namatti argamuu .

2 - Waytiin salaataa seenuu .

3 - Bishaan barbaaduu .

4 - Bishaanin dhiqatuu dadhabuu takkaa bishaan argatanitti  dhugaatii fa`aaf haajamuu .

5 - Biyyeen xaahira dhukkee qabdu tayuu . yoo wanni akka noora`aa cirrachaa faan itti makame hin geessu

WAAN TAYAMMUMNI ARGAMUUN

   

Wanni tayammumni isa malee hin argamne sadii :

1 - Niyyaa .

2 - Fuula haquu . harka lamaan ciqile`een wajji haquu .

3 - Tartiiba .

Sunnaan tayammumaa sadii . sun :

1 - Bismillaah  . je`uu .

2 - Mirga bitaa dura dursuu .

WAAN TAYAMMUMA BALLEESSU

Wanni tayammuma balleessu waa sadii :

1 - Waan wuduu'a balleessu.

2 - Bishaan arguu isaa salaata keessa hin jirre, yoo kan bishaan dhabaaf tayammuma godhate taate.

3 - Islamarra deebi'uu, yaadan . takkaa jechaan . takkaa dalaga'aan.

KUTAA WAAN MADA'ARRA KAAYAMEE

Namni madaa isarra wanni mada'atti hidhan yookaa maxxansan jirtu yoo eega xahaaratee irra kaaye takkaa itti maxxanse yookaa itti hidhe, bakka fayyaa dhiqeeti, kabaa san gubbaa haqee, waan kabaa san jala jiruu je'ee, tayammuma godhee, salaataa, salaata , deebisuun isarratti hin jiru .

Salaatuma fardi'ii hundaaf, tayammuma godhata, tayammuma tokkoon fardii lama salaatuu hin qabu, ammoo tayammuma tokkoon sunnaa hanga fedhe salaata .

KUTAA NAJISAA

Wanni qaawa lamaan jalaatin namarraa bayu najisa yoo waan jiituu taye, maniyyii malee, ammoo qilleensi najisaa miti.... waan fincaaniifii udaan tuqe, udaan namaa tayuu, kan waa biraa tayuu dhiquun dirqamaa, haa tayuu fincaanifii dhoqqeen waan foon isi'ii nyaadhamuu ulamaa garii biratti xaahiraa dhiquun hin wajjabu kun maz-haba shaafikgiidhaa kan bukhaari'iifii ibnu khuzeyman filate, inni maz-haba maalikiifii ahmadi. warri dikhe'erraan hin maaramne maz-haba kana qabatuun isaanif irra caala mas'alaa tana keessatti. ammas najifni biraa dhiiga, farshoo, haqqisaa,

Waan fincaan mucaa dhiiraa kan takkaa waa hin nyaatiniin  najifame dhiquun hin wajjabuu bishaan itti facaasu'uun xahaarama.

Najisa tokkorralle'ee afwiin, yookaa maaramni hin godhamu, yoo dhiiga xiqqaa taate malee. takkaa malaa, takkaa reeffa, waan dhiiga yaa'u hin qabnee, tan waa keessa buutee duute taate malee isiin waan san hin najiftu, yoo namni itti darbe malee .

Wanni lubbuu qabu hundi xaahira, sare'eefii karkarroo malee, takkaa waan isaan lamaan jiddu'uu dhalate takkaa tokkoo isaan lamaanitiifii , waan biraa jiddu'uu dhalate malee, sunis najisa, wanni ifiin du'e hundi najisa, qur-xummi'iifii , awwaannisaafii, nama malee.

AKKAATAA NAJISA ITTI DHIQAN

     

Meeshaan sareen keessaa waa dhuyde, yookaa karkarroon tuyxe, hoggaa torba dhiqamti. kan torban sanirra takkatti biyyee makan, ammoo najaasaa biraa hogguma takka, tan isii deemsiftu dhiqan , haa tayuu sadii godhu'uutu irra caala .

Farshoon yoo  ifumaaf nama macheessun irraa deemtee qabbnooyte, khallee faa taatee, najisummaan irraa deemtee xahaaramte. ammoo yoo waa keessatti darbu'uun macheessun irraa deemtee khallee taate hin xahaaramtu.

KUTAA DHIIGA DHALA'AA

    

Dhiiga sadiyeetu, qaawa dhala'arraa baya sun :

1 - Dhiiga aada'aa kan dhalaa saalfatetti dhufu.

2 - Dhiiga dhalaa (ulma'aa) .

3 - Dhiiga waytii aada'aatifii waytii dhalaa ma-lee bayu.

Dhiiyni aada'aa yookaa (hgeydin) dhiiga saala dhalaa fayyaa qaburraa bayu, kan sababaa dhalaatin irraa hin baane.. dhiiyni aada'aa yookaa hgaydi'ii wanni beekkamuun : bifti isaa gurraacha , oow'aa, nama laalessu.

Ammoo dhiiyni dhalaa: dhiiga dhala booda bayu .

Dhiiyni dhukkubaa, takkaa (istihgaadan) dhiiga : waytii dhalaatifii waytii hgeydi'ii malee bayu.

Irra xiqqaan dhiiga aada'aa (hgaydi'ii) halkan tokkoofii guyyaa tokko, irra guddaan guyyaa kudha shani, irra hedduun guyyaa jaha yookaa torba.

Irra xiqqaan dhiiga dhalaa waa xiqqo, hanga liphiidhati, takkaa hancufa tufan takka, irra guddaan isaa guyyaa jahaatama. irra hedduun afurtama.

Irra xiqqoon qulqullumma'aa, yookaa xuhri'ii, tan hgeydii yookaa dhiiga aada'aa lamaan jidduu jirtu, guyyaa kudha shani, ammoo irra guddoon xuhri'ii hanganaa hin qabdu .

Irra xiqqaan yaroo dhalaan dhiiga arguu jalqabu, bara sagal guutuu.

Irra xiqqoon ilmoon garaa teessee dhalattu baatii jaha, irra guddoon isaa bara afuri, irra hedduun baatii sagali .

WAAN  NAMA  XAHAARAAN QABNERRATTI DHOOWWAMU

Sababaa heydi'iitifii dhalaatin waa saddeettu haraami, yookaa dhoowwama, sun:

1 - Salaata                  

2 - Soomana           

3 - Qur'aana qara'uu            

4 - Qur'aana tuquu    

5 - Qur'aana ba'atuu 

6 - Masjida seenuu    

7 - Xawaafa                

8 - Dhiirti isi'itti ida'amuu, waan jilba isi'iitifii handhura isi'ii jidduu jiruun taphatuu, yookaa qanani'uu, isiin dhiiyni dhalaa itti jirus akkuma isii dhiiyni hgeydi'ii itti jiruuti, waan haraam godhamuufii waa biraa keessattillee,

Sababaa janaabta'aatin waa shantu dhoowwama godhama, sun :

1 - Salaata         

2 - Qur'aana qara'uu 

3 - Qur'aana tuquu Qur'aana ba'atuu     

4 - Xawaafa     

5 - Masjida keessa taa'uu ,

Nama wuduu'a hin qabnerratti waa sadiyiitu dhoowwama, sun:

1 - Salaata       

2 - Xawaafa . 

3 - Qur'aana tuqu'uufii ba'atuu yoo tafsiirafii miya keessatti taate malee .

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kh_rashad2004@hotmail.com