KITAABA AL`OOLAFII , WAA GORRA'UUDHAA

كتــــــــــاب الصيد والذبائـــــح  

Waan gorra`uun isaa dandayame , mormaafii , lubbuu isaati muran. (halaalchan) ammoo waan qabuun hin dandayamin , halaalchun isaa , bakkuma dandayan , waraanuu . kan akka waan boolla keessa bu`eefaa .

Waa halaalchun guutun , waa afuriin argamti .

1 -  Bakka nyaanni keessa deemu muru .

2 - bakka qilleensi keessa deemu muruu .

3 - hidda dhiiyni keessa deemu kan gama mirgaa maruu

4 - hidda dhiiyni keessa deemu kan gama bita`aa muruu . afran kanarraa , bakka nyaatafii , qilleensi keessa deemu qofa muruudhatu dirqama . ammoo hidda murma , gama lamaanin jiru , muruun dirqamaa miti . haa tayuu afranuu muru`uutu irra caala . akka lubbuun daftee , baatee , wanni gorra`amu hara baafattu .

Bineensa akka sare`eetifii , waan bararu kan akka allaatti`iitin , bineensa al`oollatuun ni gaya . waan isiin namaaf qabde nyaatun ni gaya sharxii afuriin . isiin .

1 - Sareen sun , tan yoo bineenssatti kaasan , itti kaatu .

2 - Tan yoo isii itti ceetu irraa deebisan irraa dhaabbattu tayuu  .

3 - Tan yoo bineensa ajjeefte , waa takka irraa hin nyaanne tayuu .

4 - Haalli kun hoggaa lamaa sadii , irraa argamuu . hanga aadaa isi`ii tayutti,yoo  sharxii tanarraa, sharxiin takka ir`atte , waan isiin qabdee ajjeefte  nyaatun hin gayu . yoo waan isiin qabde san , dhaqqabanii gorra`an malee ..

Waan qaraa , kan waa muru  hundaan , gorra`uun ni gaya . yoo ilkee , yookaa qeensa taate malee .

Wanni namni islaamaa tokko gorra`e , takkaa namni yahuudi`ii, takkaa nasaara`aa gorra`e , halaalii nyaatun ni gaya . ammoo wanni namni ibidda  gabbaru , yookaa taabota gabbaru , yookaa muka gabbaru gorra`e , nyaatun hin gayu . dhoowwama .

Rimaya garaa jiru gorra`uun , haadha isaa gorra`uudhan argama . yoo isaa jira`aa garaa haadha , gorra`amteetii baye malee. gaafas ni gorra`an .

Humniti waan jirurraa , isaa jiru muramte , bakhti`i . yoo rifeensa taate malee , kan akka rifeensa hoola`aa faa , kan afaa yookaa uffata faa, irraa tolfatan sharxii rifeensi kun , waan fuun isaa nyaadhamurraa cirameen .

KUTAA WAAN NYAADHAMUUFII WAAN HIN NYAADHAMNEE .

أحكام ما يؤكل ومالا يــؤكل

Bineensarraa wanni ( arabni ) foon isaa gaarii tayuu arge , hunda nyaatun ni gaya . yoo waan shari`aan irraa dhoowwite taye malee . akkasuma wanni (arabni ) foon isaa balfe marti , haraamii nyaatun hin gayu . yoo waan shari`aan halaal goote taye malee .

Wanni bineenssarraa , qarrinfuu jabduu , wahiin al`oollatu qabu , kan akka sare`ee leencaa hundi, haraamii nyaatun dhoowwama . waan barararraa wanni , kottee jabduu wahiin qabatu , qabu , kan akka shinbir bu-teessaa . haraamii nyaatun hin gayu .

Namni waan nyaatu , kan halaal dhabee , bakhtii argate , bakhtii sanirraa , waan du`arraa if hanbisuun , nyaatuu ni qaba sinqeeffatullee ni qaba .

Waan du`e , kan halaalchin , kan namni ( Rabbi qalee ) je`uun , kan nyaatun nuuf gayu lamaatu jira . sun qurxummi`iifii , awwaannisa , ammallee dhiiga lama kan nyaatun nuuf gayuutu jira . sun tiru`uufii , rajiiji`ii.

KUTAA UD-HIYA`AA ( UDGHIYA`AA )

أحكــــــــــام الاضحيـــــــة

Udghiyaan : waan guyyaa iida arafa`aa qalamu . arafaa , gaalafii , loonifii re`ee , yookaa hoola`arraa , waa qaluun , akkaan barbaadama. hoola`arraa kan bara tokko guutee , lammeysa`atti seene , qaluun ni gaya . akkasuma kan eega baatii jahaatii ilkee cabse qaluun ni gaya, re`e-rraa kan woggaa lama guutee, sadeessa`atti seene, gaalafii loonirraa kan woggaa lama guutee , sadeessa`atti seene , qaluun ni gaya. gaalafii , horiin , nama torbarraa ni gaya . re`eefii , hoolan nama tokko qofaaf gaya . ammoo abbaan manaa yoo hoolaa tokko qale, udghiyaan joollee isaa hundaaf argamte .

Waa afur udg-hgiyaa qalu`uuf hin gayu :

1 - Sun isii akkaan waan dheeddu ijaan hin agarre

2 - Isii akkaan, dhukkubsattu .

3 - Isii akkaan hokkoltu. 

4 - Isii akkaan , hoqqattu`uu.

Inni kulaafame , akkasuma kan gaafne irraa caphe , ni gaya .

Waytiin udg-hgiyaa qalan , yaroo salaata iida arafa`arraa qabdee , hanga aduun guyyaa afreessaa iida araf-a`aa, seentutti , ma`naan kanaa  namni guyyaa iidaa qale , kan guyyaa lammeysa`aa qale , kan guyyaa sadeessa`aa qale , yookaa afreessa`aa qale , waytuma udghiya`aa keessa qale jechuu .

Hoggaa waa qalan ( gorra`an ) waa shantu barbaadama . sun :

1 - Maqaa Rabbii dhayuu ( bismillaahirrahgmaanirrahiim ) je`anii .

2 - Nabirratti rahgmata buusu`u ( allaahumma sgalli kgalaa Muhammad ) je`anii .

3 - Waan qalu qibla`atti deebisuu .

4 - Allaahu akbar je`uu .

5 - Yaa Rabbi narraa qeebale je`ee kadhatuu .

KUTAA WAAN IIDA QALANIRRAA NYAATU`UU

أحكـــــــــــام أكل الاضحيـــــة

Namni udghiyaa qalu , udghiyaa Rabbiif jecha qaluun narratti haa jiraatu je`ee qodhe , yookaa if qabsiiserraa nyaatun hin gayu . foon isi`ii hunda ni sadaqata . waan biraa dhiisii gogaa isi`illee . wanni waajiba taatun : re`ettii tana udghiya`aa godhe jechu` . takkaa yoo Rabbiin abalu naa fayyise udghiya`an qala jechu` . duuba akka udghiyaan waajiba isarratti hin taane waan qalu gad fuudhetuma qaluu . kan hoggaa bitu faa , isii tana udgh-iya`aafin qala , hin jenne . gaafas sunnaa taatii .

Udghiyaa sunna`arraa garii nyaateti , garii namaa ergee , kaan sadaqata .  wanni foon isi`irraa namaa erguufii , wanni inni nyaatulleen harka sadeessa`arra dabruu dhabuu , inumaa kan irra caalu , waa xiqqo baraka`aaf irraa nyaatee , waan kaan nama waan qabnee kennuu . .

Udghiya`arraa waa takka gurguruun, hin gayu. odoo udghiyaa sunna`allee taatee, gogaa isi`illee gurgu-ruun hin gayu . yoo fedhe itti fayyadamaa yoo fedhe ni sadaqata.

KUTAA JOOLLEE DHALATTURRAA WAA QALU`UU

أحكـــام العقيقــــة

Joollee dhalatturraa waa qaluun , ni barbaadama . keessattuu guyyaa torbeessa`aa , gurbaadharraa re`ee  lama  qalu`uutu irra caala . dhala`arraa takka qalu`uutu sunna . yookaa barbaadama .

Waan joolle`erraa qalan bilcheessaniiti , urgeessanii , kan lafee hin cabsine deegaa yookaa miskiina nyaachisan . guyyaa torbaanii san , waan  dhalate saniif maqaa baasun ni barbaadama . akkuma mataa irraa haadanii ,  rifeensa isaa , maallaqaan walitti miizaananii , maall-aqa san sadaqatuun barbaadamu .

Ilmoon yoo waa irraan qalin , guyyaa qiyaama`aa haadhaa abbaa isaa hin shafaatu .

Yoo abbaan ilmoo isarraa waan qalin odoo inni hin saalfatin, isaatu ifirraa qala . ammoo yoo abbaan irraa qale , inni lammada ifirraa hin qalu . aqiiqan sunnaa hin deeffamnee , ammoo Nabi Muhammed nageenyi isaanirratti haa jiraatuu , kanuma akaakiyyeen isaanii torbaanitti , irraa qale , deebisee eega ergamee ifirraa qaluun. Ummata  isaanitii karaa godhu`uufi . akka imaamussuyuu-xin kitaaba isaa kan ( alhaawii lilfataawii ) je`amu keessatti dubbate .