KITAABA YAKKAA

كتاب الحدود    

KUTAA QIXAAXA ZINA`AA

  أحكام الحـــــــــــدود

Namni gumnaa yookaa sharmuuxa taye,gosa lama . tokko nama tanaan dura fuudhee , yookaa heerumee , eegasii dhalaa , heera yookaa shari`aa malee itti ida`ame . takkaa isiin dhiiratti ida`amte .

Lammeysan nama tanaan dura hin fuudhin yookaa hin heerumin kan heera malee dhala`atti ida`amu takkaa isiin dhiiratti heera malee ida`amtu .

Duuba namni eega fuudhee shamuuxa taye , dhiira tayuu , dhalaa tayuu , wanni yakkamuun :  dhaga`aan tumamee ajjeefamuu .

Ammoo namni dubraa , dhiira tayuu dhalaa tayuu , yoo sharmuuxa  dalage wanni yakkamuun hoggaa dhibba garafamee , bakka sanirraa , hanga amna   guyyaa lamaa fageeffamuu .bara tokko gutuu .

Sharxiin nama zinaa godhe , dhaga`aan tumanii ajjeessu`uu , afuri . sun : 

1 - Saalfatuu.

2 - Aylii qabaatuu .

3 - Bilisa tayuu.

4 - Nikaaha fayyaa qabu keessatti. san dura , jaarti`itti ida`amuu . dhayni lamaan wal tuqee , inni , ta , isi`ii  dhandhamee isiin , ta , isaa  dhsndhamtee . gaafana isiin afaan arabatti (muhgsganaa ) tiyfamtuu je`amtii , inni ( muhsan ) tiyfamaa je`amaa yoo zinaa godhan ni ajjeefaman. inni jaartii fuudhee, eegasii  zinaa godhe sun, wajji jiraatanuu wal hiikanuu walirraa du`anuu .

Eeguma dhalaa karaa halaalin argee , takkaa isiin karaa halaalin dhiira  gartee , yoo  haraam dalagan , ni ajjeefaman , dhaga`aan tumamanii .

Dhalaa , yookaa dhiira , gama duubatiin itti ida`amuun , akkuma  sharmuuxa  yookaa zinaa dhala`atti godhu`uutii , yoo kan tanaan dura fuudhe taye , ni ajjeefama. kuun ni garafama . biyyarraa fageeffama . ammoo inni duuban  godhame , ni garafama malee , hin ajjeefamu . sanuu yoo jaartii taate duuban itti dhufuun haraam yookaa dhoowwama tayu`uun wajji , hin garafamtu .

Ammoo namni ( bahaa`ima ) godhe ni gorfama malee hin ajjeefamu hin garafamu . yaada jaba`arratti deemnee .

Namni dhalaa bakka saala lamaaan hin tayinitti qanani`e , akka itti  maxxanu`uu , dhungatu`uu fa`aan , ni qaxxa`ama . waan abbaan biyyaa argeen . haa tayuu yoo garaffi`iin qaxxa`e , afurtama hin dabarsu .

KUTAA QIXAAXA GUMNA`AAN YOOKAA ZINA'AAN NAMA ARRABSU`UU

أحكام حــــد القدف بالزنا  

Yoo nama tokko gumnaa , takkaa gumnittii je`ee, takkaa sharmuuxa je`ee,  arrabse, hoggaa saddeettama garafama. sharxii saddeetin . sadii , nama ,  nama arrabse keessatti laalamti sun :

1-Saalfatuu .

2-Aylii qabaatuu .

3-Abbaa nama arrabfamee tayuu dhabuu. sharxiin shan nama arrabfame  keessatti laalamti sun :

1 - Islaama.

2 - Saalfatuu .

3 - Aylii.

4 - Bilisummaa.

5 - Nama  takkaa zinaa hin godhin , yookaa gumna`aan hin beekkamin tayuu .

Yakki nama nama arrabsee , bilisa yoo taye , saddeettama garafamuu. gabra yoo taye afurtama , yakki kun  nama nama arrabserraa, waa sadiyiin kufa :-

1 - Akka inni gumnaa taye , ragaa nama afur itti fiduu .

2 - Namni arrabfame , dhiifama isaa godhuu .

3 - Yoo namni inni arrabse jaartii taate wal abaaruu. akka tanaan dura dabarsine .

KUTAA QIXAAXA FARSHOO DHUGU`UU

أحكام حد شـــــارب  الخمـــــر

Namni farshoo yookaa waan nama macheessu , dhuge , hoggaa afurtama garafama . yoo saniin jiiluu ba-ate , akka jiiluf , saddeettamaan ni gayan .

Farshoo dhugu`uuf garafamuun waa lamaan rag-ga`a .

1 - Tokko akka inni dhuge, Namni lama , ragaa itti bayuu .

2 - Lammeysan inni an dhuge je`ee , if himuu . fa-rshoo haqqisu`uufii afaanirraa ajaayu`uun hin garafamu .

KUTAA YAKKA HANNAA ( SARIQAA )

   أحكــــام حد السرقـــــة

Harki nama waa hatee , sharxii sadiyiin murama;

1 - Nama saalfate tayuu .

2 - Kan aylii qabu tayuu.

3 - Waan afreessaa diinarraa gayu hatuu . ( diina-arri ) amma cinaa leeraa ingiliizitti dhiyaata . waan hate san bakka aada`atti keessatti tiyfamtu keessaa hatuu. namichi hate waan hati keessaa handhuraa qabaatuu dhabuu, horii nama duraa hatee keessaa , waan handhuraa fakkaatu qabaatun , akka horii abba`aa yookaa ilmaa fa`a

Akkaatan harki hattu`uu itti muramu , hanna duraa keessatti  haraka mirgaatu hundee shanachaatitti irraa muama . lammada yoo hate , miila  bita`aatu koome`tti irraa murama . sadeessaa yoo hate  harka bita`aatu murama afreessaa yoo hate, miila bita`aatitu , murama , shaneessaa yoo hate , ni qaxxa`ama . yaanni gariin ni ajjeefama je`a . haa tayuu yaada duraatitu jabaa

 (KUTAA SHIFTA`AA ( WARRA KARAA MURU )

أحكام قـــطاع الطــرق

Shiftaan nama sodaachisee karaa dabruu nama kutu , bakka afuritti hirama  hundinuu yakka adda  qaba .

1 - Duuba shiftaan yoo nama ajjeesuu malee horii hin fudhatin , yakki isaa ajjeefamuu ajjeecha irraa jafiinsi hin jirri .

2 - Yoo ajjeesee , horii fudhate , ajjeefamee guyyaa sadii rarraafamuu . yoo hin jirjiiramin . sun eega dhiqanii , kafananii , irratti salaatanii taya .

3 - Yoo horii fudhatuu malee nama hin ajjeesin harka mirgaatifii , miila bita`aatu hogguma takkatti murama .

4 - Yoo nama sodaachisee karaa dabruu nama kute , kan naman ajjeesin , horii hin fudhatin , hidhanee tumu`uun qaxxa`ama. hanga sheenayee ittin deebi`u je`ee muratutti , hidhaan isaa numa deemti .

Namni shiftaadharraa odoo mangistiin ( mootummaan ) hin qabin, fedhii isaatin , harka kenne , wanni shiftaan qaxxa`amuun irraa kuftee , haa tayuu waan namaa deebisu`uuf ni barbaadama . haqa Rabbiitu irraa kufe malee . hayni namaa irraa hin kufuu .

KUTAA ROORROO IFIRRAA DEEBISU`UU

  أحكام دفـــع المعتدى

Namni lubbuu isaatifii  , horii isaatifii , warra isatti namni roorrise, duuba  nama san ifirraa deebisu`uu je`ee , dhayee ajjeese , nama san hin kafalu , yoo odoo ifirraa deebisuu ajjeefame inni shahiid je`ama . haa tayuu hoggaa nama namatti roorrisu , ifirraa deebisan , waan xiqqo`oon ifirraa deebisuu jalqaban yoo deebi`uu dide , miya irra jaba`atti dabran . yoo kan afaanin namarraa deebi`u taye hin dhawan . yoo kan dhawiinsan namarraa deebi`u taye , hin ajjeesan .

Wanni namni yaabbatu yoo waa balleessite miilan takkaa afaanin, waan isiin balleessite  san , ni kafala . wanni ( sayyaaran) konkolaatan ( kareen ) balleessitus akkasi . odoo dhukkee namatti kaasu`ullee , yookaa bishaan  namatti facaasu'ullee taate, sababaa akka hama'atti ari'uutin. waan san ni kafala.

KUTAA WARRA FICILEEN LOLU`UU

 أحكام قتال البغـــــــاة

Sharxiin warra fincilee , mootummaa haqatti ka`een , lolanii, sadii  :

1 - Warri fincile tuuta jabduu humna qabdu tayuu

2 - Mootummaa harkaa bayuu .

3 - Wanni isaan himatan kan sanii je`anii ficilan waan aylii seenu tayuu .

Mootummaan odoo isaanitti hin duulle nama hayyuu itti ergiti , kan waan isaan himatan dhagayee, dubbii galcheefii, waan mootummaan yaaddus kenneefii , kara`atti deebisu . kan yoo didan lolaan isaan sodaachisu Yoo mootumma`aafii , warra fincile jiddu`utti lolli taye , namni warra ficilerraa boojiyame , hin ajjeefamu . horiin isaanii boojiyamee hin qoodamu. namni isaanirraa madaaye , hin ajjeefamu . namni isaanirraa boojiyame , gabra hin godhamu . akka warra kuffaararraa boojiyametti. Namni warra fincilerraa qabame , hidhameeti eega lolli dhumee gad dhiifama .

KUTAA HEERA NAMA ISLAAMA GAD DHIISEE KAFAREE

أحكــــــام المرتــــــــــــد

Namni islaamaa tokko, yoo waan nama kafarsiisu, yookaa islaamumma`arraa nama baasu, dalage, akka taabotaa, yookaa namaa sujuudu`uu takkaa yaada nama kafarsiisu yaade . akka waaqni nama yookaa jinni`i ,yookaa waaqni  tokko mitii sadiyii yaadu`uutii, takkaa wa-an nabi Muhammad nuu odeesse  shakku`uutii . takkaa yoo waan nama kafarsiisu je`e, akka waaqni sadii jechu`uutii. fedhii isaatin. namni kun islaamarraa baye yookaa deebi`e je`amaa, tawbaa, yookaa islaamatti deebi`uudhatu irra barbaadama, shahaadaa lamaan qabatee, (Ash-hadu an laa ilaaha illaallaahu wa ashhadu anna Muhammadun Rasuulullaahi) je`ee, waan kafareen san dhiisee irraa deebi`ee , duuba yoo islaamatti deebi`e tolte

Ammoo yoo islaamatti hin deebi`in, kufrumm-a`aan ajjeefamaa, hin dhiqamu, irratti hin salaatamu , qabroota islaamaa keessatti hin awwaalamu.

KUTAA YAKKA WARRA SALAATA DHIISEE

حكم تارك الــــصلاة

Namni salaata shanan fardi`ii dhiise , haala lama qaba .

1 - Haalli tokko salaanni hin wajabu , dirqamaa mitii , yaada`aa  dhiisuu. kun kaafira je`amaa , hin dhirqamu irratti hin salaatamu ,qabroota islaamatti hin awwaalamu .

2 - Salaanni ni wajjabdii yaada`aa hifannoofa`aaf dhiisuu, kun islaamaa wanni isaan je`amu : salaati  .du-uba yoo salaate . tolte . yoo salaatuu baate ni ajjeefama . ajjeefama yakkaa . ajjeefama kufri`iitii mitii . inni eega ajjeefamee ni dhiqama , ni kafanama . irratti salaatameeti , qabroota islaamatti awwaalama . inni heera nama islaamati qaba .