KITAABA GURGURAAFII WAAN BIRA

كتاب البيـــــــوع

Gurgurri gosa sadii :

1 - waan ijaan argan gurguruu inni ni gaya

2 - waan fagoo jiru kan tilmaamamu gurguruu. inninis yoo akka tilmaamametti argame ni gaya .

3 - waan fagoo  jiru kan ijaan hin argamne gurguruu. sun hin gayu .

Waan xaahira itti fayyadamuun mijjaayu , handhureeffamaa , gurguruun ni gaya.ammoo waan najisa gurguruun hin gayu . akkasuma waan faaydaa hin qabne gurguruun hin gayu .

KUTAA RIBA`AA

  أحكام  الرِّبــــــــــــــا

Ribaan ziqiyaafii , meetafii , waan nyaadhamu keessatti argama

Ziqiya ziqiyatti gurguruun . meeta meetatti gurguruun , hin gayu. yoo wal qixxeeffamee harkaarratti taate malee .

Akkasuma waan bitate , hanga harka seensifatuu gurguruun hin gayu.foon waan lubbuu qabutti gurguruun hin gayu .

Ziqiya meetatti, wal caalchisanii gurguruun ni gaya, yoo harkarratti taate .

Akkasuma waan nyaadhamu , gosa takkittii walitti gurguruun hin gayu. yoo wal qixxeeffamee harkarratti taate malee . ammoo gosa adda, addaa, wal caalchisanii walitti gurguruun ni gaya. yoo harkarratti taate. waan wallaalli keessa jiru gurguruun hin gayu. sun akka rimaya garaa jiru takkaa aanan harma keessa jiru takkaa waan gosa isi`ii hin beyne gurguru`uutii. sun (bey`ul gharar) je`amaa (gharar) jechuun; dogama jechuu . waan wanni sun akka inni fedhu isaa tayu`uufii tayuu dhabuun keessa jiruuf .

KUTAA FILANNA`AA

 خيــــــار البيع

Namni waa walirraa bite, waan bakka takkaa jiraniin, kan addan yaa'in, gurgura guutu'uufii, guutuu dhabuu jidduu, filatuu ni qaban. akkasuma hanga guyyaa sadiyii, filannaa kana , kaayatuu ni qaban, kan sadeen san keessatti gurgura guutu'uufii , guutuu dhabuu jidduu , filatuu qaban .

Waan bitametti , fafni yoo argame, namni bite ifirraa deebisuu qaba, midhaan mukarra jiru , inumaa gurguruun hin gayu, yoo bilchaatun isaa mul'ate malee.

Waan ribaan keessa jiru , jiidhaa walitti gurguruun hin gayu, yoo aanan taate malee , waan wal qix-xaatun isaa mijjaayuf jecha , ammoo wanni biraa , kan akka inaba jiidhaa , inaba jiidha'atti gurguru'uu wal qixxaayun hin mijjaayu .

KUTAA WAA NAMATTI GALFATU'UU

أَحْكَام السَــــــــلَمْ  

Waa namatti galfatuun ammaafii boodattillee , fayyaa taya, yoo sharxiin shan argamte :-

1 - Wanni itti galfatu, waan akeekka'aan beekkamu tayuu.

2 - Gosa takkitti wanni biraa ittin makamin tayuu.

3 - Waan ibiddaan hin bilchaatin tayuu , yoo baysuu fa'aa taate malee.

4 - Waan as jiru kan quba itti laatan tayuu dhabuu.

5 - Garii waan as jirullee tayuu dhabu.

Eeganaa  wanni isi'ii jecha itti galfatan , fayyaa tayu'uuf  sharxii saddeetitu laalama , isiin :-

1 - Eega gosa waan fedhuu dubbatee , akeekka'aan akkaan adda isaaf baasu', waan maallayn'i  gosa gosaan wal dhabuuf jecha .

2 - Waan fedhu hanga isaa himuu .

3 - Yoo kan qani'itti fiduuf taate , waytii itti fiduuf , isaaf addeessuu.

4 - Wanni inni fedhu , irra hedduu ,waytii isaaf fidu san keessa kan argamu tayuu.

5 - Bakka itti irraa fudhatu dubbatuu .

6 - Maallayn'i waan isaa fiduu beekkamaa tayuu.

7 - Namni itti galfatan maallaqa waan itti galfataniin bitu , nama isatti galfaterraa, odoo addaan hin yaane fudhatuu, yoo waan akkanaa magaalaa abaluutii , naa biti je'ee itti galfate , bakkuma itti wal tayan sanitti gatii waan saniin bituu itti kennuu.

8 - Wal tayiinsi, waa walitti galfatu'uu kun , muramaa tayuu. kan wahitti hin rarraafne. kan hanga guyyaa sadiyii irraan laalladhaan hin seenne .

KUTAA QABDI'II

            احكام الرهن

Waan gurguruun gayu , hunda, mugoota namarratti ragga'eef, qabdii godhuun ni gaya . namni qabsiise, waan qabdi'ii kenne san, keessa deebi'uu ni qaba, waan namichi qabsiisan , waan san harkan seensifataniin.

Namichi qabdii harkaa qabu, wanni sun yoo biratti bade, hin kafalu , yoo ifii balleesse malee. yoo garii dayni'ii , yookaa mugootaa galche , qabdiin sun gad hin dhiifamtu, hanga hunda isi'ii galchutti .

KUTAA DHOOWWA'AA

احكـــام الحجــــر         

Namni dalaga'arraa dhoowwamu nama jaha :

1 - joollee hin saalfatin .

2 - maraataa .

3 - gowwaa dalagaa diinii diinagge`ee hin beyne .

4 - nama mugoonni irra jiru kan deege ,

5 - nama dhukkubsatu kan du`uun isaa sodaatamu . inni waan horii isarraa harka sadeessa`arra ida`amerraa dhoowwama .

6 - Gabricha bitee gurguruun isaaf hin kennamin yookaa izniin isaaf hin godhamin. joole`eefii maraatan. gowwaan, bitanii gurguruun fayyaan tayu, ammoo deegan qani`itti yoo bitee gurgure fayyaa taya, ammoo horii isa harka jiru keessatti fayyaan tayu . namni dhukkubsatu yoo harka sadeessa`arra ida`e warri  isa dhaalu geessisu`urratti dhaabbata . eega inni du`ee . dalagaan gabricha izniin isaa hin godhaminii gateetii isarra jirtii , eega bilisoomee , irraa gaafatama

KUTAA ARAARAA

احكام الصلح     

Araarri , yookaa (sgulhiin) , fayyaa tayuun , yoo namichi waa itti himatan waan san eehame .

Sulhiin , yookaa araarri , hori`iifii , waan hori`itti geessu keessatti fayyaa taya, araarri gosa lama .

1 - Waan sanirraa qulqulleessu`urratti araaramuu .

2 - Waan irraa qabu dhiisee bakka sanii waan biraa fudhatee araaramuu. qulqulleessu`uun araaramuun , garii dhiisefii garii fudhatuu . duuba qulqulleessuu kana wahitti rarraasun hin gayu .

Ammoo yoo bakka haqa isaa , waan biraa fudhate , heera gurguraatitu irratti yaa`a . filannaa teessumaa , tan qaaxaro`oo qabaatu`uufii , yoo fafa waan fudhaterratti arge deebisuu keessatti .

Namni tokko , zaraaraa mana isaa , karaadharratti achi baasuu ni qaba yoo karaan fulla`aa taye . hanga nama dabru , hin miinetti ol fuudhee .ammoo yoo karaan kan achi hin fullaane taye , iznii warra karaa san wajji qabaniitin malee , zaraaraa achi baasun hin gayu .

Karaa namaan walitti qaban keessatti , hulaa dursuu ni qabaa , ammoo hulaa mana isaa , gama karaan itti dhumutti booda aansuu hin qabu .iznii warra walitti qabaniitin male`etti .

KUTAA HAWAALA`AA (JIRJIIRU'UU)

احكام الحوالـــــــــــه

Daynii nama tokkorra jirtu , nama biratti dabar-suun fayya tayuun sharxii afur qaba .

1 - Namichi ifirraa achi dabarsu jaalatuu .

2 - Kan itti dabarsan qeebaluu .

3 - Deynin nama durarra jirtu , tan raggaate tayuu

4 - Wanni namicha irraa dabarsanirra jiruufii , wanni namicha itti dabarsanirra jiru wal gaxxamuu . waan akka tokkoo tayuu . gosaafii , naw`iidhafii , yaroo galfamtuufii , ammatti moo , qaaxaro`ottii , keessatti wal gaxxamuu .

Namni ifirraa dabarse sun, waan abbaan deyni`ii yookaa mogootaa isarraa qaburraa ni qulqullaaya .

KUTAA WAASI`II ( DGAMAANAA )

    احكام الضمـــــــــان 

Daynii namarra jirtuuf waasii namaa tayuun fayyaa taya . yoo hangi deynii sanii beekkame .

Abbaan haqaa waasichaafii , nama daynin isaa irra jirturralle`ee haqa isaa barbaaddatuu ni qaba . yoo sharxiin waasi`ii argamte . waasichi yoo kafale , waan kafale san , nama waasii tayeefirraa kafalatuu ni qaba. yoo waasii tayu`uufii , kafalulleen iznii isaatin taate

Waan hin beekkaminiif waasii tayuun hin gayu . sun akka waan liqe-essu`uu teessuf waasii sii taye jechu`uutii. yoo ( darkalmabii' ) taate malee . sun akka nama waa biteen yoo wanni inni bite , haqa namaa tayuun , yookaa fafa qabaatun isaa beekkame maallaqa isaaf deebisu`uuf waasii isaaf tayu`uutii . odoo maalayni`i sun waan takkaa hin ragga`in tayuu. haa tayuu haaja`aaf jecha waasii saniif tayuun ni gaya

KUTAA NAMA DHIYEESSU`UU

احكـــــــــام الكفالــــة 

Nama hayni`i namaa irra jiru dhiyeessu`uuf , waasii tayuun ni gaya .

KUTAA WAJJI DALAGATU`UU ( SHARIIKAA )

احكــــــــــــــام الشـــــــــركه

Wal tayiinsi wajji naggatu`uu sharxii shan qaba. isiin :

1 - Maallaqa adii bitti itti dalagatturratti tayuu ( ziqiya takkaa meeta )

2 - Horiin laman gosaafii , (naw`itti) wal gaxxamuu .

3 - Horii lamaan walitti makuu .

4 - Isaan lachuu , horii kanatti dalaguu , iznii walii godhuu , biti`ii gurguri`iin .

5 - Tirfi`iifii , khasaaran akka horiin lamaan walii tayanitti qoodamuu. abbaan fedhe isaan lamaanirraa wal taya kana diigun , takkaa keessaa bayuun ni gaya . yoo tokkoon isaan lamaanii du`e sharikaan yookaa wajji dalagatuun badde . yookaa dhaabbatte ,

KUTAA WABI`II ( WAKAALA`AA )

احكـــــــام الوكالــــــــــه

Namni tokko waan lubbuu ifiitin dalaguu qabu , nama ifirraa bakka dhaabee, dalaysiisuu ni qaba . akkuma namarraa bakka dhaabbatee dalaguu qabu .

Nama ifirraa bakka dhaabun , takkaa irraa bakka dhaabbatuun, waan namaaf gayu malee , waan namni itti dirqamuu miti . tanaaf jecha , isaan lachuu hoggaa fedhan , bakka dhaabbatuu kanarraa , deebi`uu ni qaban .

Ammoo tokkoon isaanii du`uudhan ni hiikkamti takkaayuu ni dhaabbatti .

Wakiilli , yookaa wabiin , waan dalagu hunda keessatti , amanamaa . yoo wanni itti wakkalame , harka isaa keessatti badde , yoo akka malee godhe malee , hin kafalu .

Sharxii sadiyiin male`etti , wakiilli yookaa wa-biin bitee , gurguruu , hin qabu . sharxiin sadeen :

1 - Gatii wanni akkasii itti gurguramtutti  gurguruu.

2 - Maallaqa biyyatti gurguruu .

3 - Gurgurri harkarratti tayuu .

KUTAA EEHAMU`UU ( IQRAARAA )

احكــــــــــام الاقـــــرار

Wanni eehamanii , narra jirtii fudhatan gosa lama sun : haqa Rabbiitifii , haqa namaati . haqa Rabbii , eega eehamanii , irraa deebi`uun ni gaya .

Ammoo hayn`i  namaa , eega eehamanii , irraa deebi`uun , fayyaan tayu .

Iqraarri , yookaa eehamuun sharxii sadiyitti haajama sadeen :

1 - Saalfatuu .

2 - Aylii qabaatuu .

3 - Fidhii qabaatuu. kan eehamu`utti hin dirqamin jechu`u .

Yoo waan hin beekkamne narra jirti je`ee eehame , akka abalu wahi narraa qaba jechu`uutii hangam sirraa qaba je`ameeti , gaafatama . akka hanga himu .

Waan eehamanirraa waa deebisuun ni gaya yoo dubbii walitti hidhe yookaa walitti dhaabe. akka abalu shan narraa qaba sadii malee .  dhibba narraa qaba , kudhan malee , je`uutii . ammoo yoo jecha ( malee ) je'u dubbii isii duratti hin hidhin , yoo cal`isiinsan adda baase , akka abalu shan narraa qaba je`ee , cal`isee , yookaa haasawee , eegasii (sadii malee) je`e, fayyaan tayuu , shanan namichaa wajjabe . ni ragga`a .

Waa ifirratti eehamuun , takkaa ifirra kaayun haala fayya`aatifii , haala dhukkubatti , yoo irraa argame qixxe`etti laalama .

KUTAA ERGISA`AA (AARIYA`AA)

احكـــــام العاريـــــة

Waan odoo qaamni isi`ii hin dhumne , itti imma , yookaa haajaa bayuun , mijjaayu , hunda , namaa ergisuun ni gaya . yoo faaydan isi`ii , faana taate kan akka kitaabarraa qara`uu yookaa dubbisu`uu . haa tayuu yoo muka tokko midhaan irraa nyaadhu je`ee ergise ni gaya . odoo faaydan qaamallee taatee .

Ergisaa , yaro`oon hidhu`uun male`etti ergisuun , ammallee yaro`oon ergisuun ni gaya .

Ergisaan yookaa ( aariyaan ) yoo badde ni kafalamti gatii isi`ii ta guyyaa baddeetin .

KUTAA DIRQI`IIN WAAA NAMARRAA FUDHATU`UU

احكــــــــــــــام الغصــــب 

Namni dirqiidhan , waan namaa fudhate , waan san deebisuun , abbaa isi`iitii galchuun , isarra jira. Zaatuma, yookaa qaamuma isi`ii , gatii waan isi`irraa ir`ateetin wajji. ammallee kiraa, wanni akka waan sanii , kereeffamtuun , yaroo isa bira teessef , isaa kennuun isarra jira

Yoo wanni sun isa biratti badde , waan akka isi`iiti kafala . yoo waan isii fakkaatu qabaatte . yoo qabaatuu baatte , gatii isiidhaa tan yaroo fuudherraa , hanga yaroo baddetti , irra guddo`ooti baasee kafala .

KUTAA SHUFA`AADHAA

( HAQA QABATU`UU )

احكــــــــــــــام الشفعــــــه

Namni lama yoo mana tokko walitti qabaatee , namni tokko isaan lamaanirraa , nama biraatif haqa isaa gurgure , shariikni isaa , waan inni gurgure san , qabatee maallaqa nama bite sanii, kennuu ni qaba . sun haqa isaati. haa tayuu , hayn`i kun , waan qoodamuun mijjaayu keessatti malee , waan qoodamuun hin mijjooyne keessatti , isaaf hin ragga`u .qabatuu hin qabu jechu`uu , akkasuma waan dachi`irraa siysuun hin mijjooyne , kan akka manaa  keessatti qabatuun haqa taya malee , waan lafarraa kaasun mijjaayu keessattii miti . wanni inni qabatuun , maallaqa wanni sun itti gurguramteeni . waan san qabatuun daddaffi`itti tayuu . yoo odoo dandayuu , dafee qabatuu oolee , irraa ture , yookaa booda aanse , hayn`i isaa badee , qabatuu hin qabu . yoo saahibni isaa qooda san , mahrii jaartii fuudhef godhe , jaartii saniif mahrii dhalaan akka isi`ii heerumuun , kenneeti , qooda isi`ii qabata . yoo warri walitti qabu nama hedduu taye , na-muu hanga qooda isaatin waan gurguramerraa haqa godhata. yoo tokko harka afur keessaa qabaatee , kuun lama, kuun sadii , qabaatee , duuba kan sadiyii qooda ifii gurgure , kan harka afurii, maallaqa bitameenirra , harka afur nama biteef kenna . kan harka lamaa , harka lama kenna maallayn`i bitameen , kuma jaha yoo taye , kuma afur abbaa afuriitu kenna kuma lama abbaa lamaatu kenna .

KUTAA HORII KENNANII NAMA DALAYSIISU`UU

احكام القِـــــــرَاض

Horii  namatti kennanii, dalaysiisanii, tirfii horii saniraa argamtu , nama dalageen wajji , adda qoodatuun , sharxii , yookaa seera afur qabdi :

1 - Dubbiin tun maallaqa calla`arratti hidhamuu . yookaa walii galuu ziqiya , yookaa meeta dhawamaa wahiin bitanii gurguran .takka waan bakka isaan lamaanii dhaabbatu.

2 - Abbaan maallaqaa , nama maallaqa saniin dalaguuf , akkaataa itti horii saniin dalagu , tan wasana hin qabne, keessatti , iznii godhu . akka fedhetti maallaqa san dalaysiisee, tirfii, haa argamsiisuu, takkaa , yoo kan waan akkanaa malee bitteen gurgurin je`u taate , wanni inni isii malee je`u sun , waan hoggaa hunda argamu , kan addaan hin cinne tayuu.

3 - Qooda beekkamaa nama dalaguuf maqaa dhawuu . akka walqixatti , takkaa afurirraa harka tokkotti , tirfii adda fudhanna jechu`uu .

4 - Dalagaa tana yaroodhatti hidhuu dhabuu . maalif waytiin sun dhumtee, tirfiin argamuu dhabuu fa`aatu malaa.

Namni horii kanaan dalagu , horiin kun yoo harkatti bade , hin kafalu yoo akka male`etti itti dalagee balleesse malee .

Yoo dalagaa isaa tanaan , khasaara`aafii , tirfiin argamte , khasaaran sun tirfii saniin kabamti .

KUTAA OBA`AA

أحكــــام المُساقاة

Masnoo nama obaasutti kennee , midhaan masnoo sanirraa bayurraa waa isaa kennuun ni gaya . yoo muka timiraa, inabaa , ( bunaa) faadharratti dubbiin hidhamte. midhaan lafti baaftu yoo masnoo san keessa jiraate , heeruma mukaati qaba.dubbiin tun hidhamuun heera lamani .

1 - Waytii beekkamtuu isii keessa obaasu isaaf qabuu

2 - Hanga midhaanirraa nama masnoo san obaasuu kennu , qooda beekkama maqaa dhayuu akka afurirraa harka tokko jech`uu. dalagaan masno`oo gosa lama dalagaan takka, tan firi`iif faaydaa, yookaa bu`aa qabdu, tan midhaan tolchitu jecu`u . dalagaan akkanaa tun , abbaa dalagurraa  jirti. dalagaan takka , tan faaydan isi`ii gara lafaa deebitu tan lafaaf bu`aa qabdu jechuu . dalagaan akkanaa tun , abbaa mukarra yookaa hori`irra jirti .

KUTAA KIRAADHAA

أحكام الاجارة } الكرا {

Waan qaamni isi`ii hafu`uun wajji , itti fayyadamuun mijjaayu, mara namaa kireessun , ni gaya . yoo kiraan , waa lamarraa tokkotti , hidhamte .takkaa yaro`otti , hidhuu akka waan kana , yaroo hangana sii kireesse , je`uudhaa. duuba yoo yaroon sun dhumte, kiraa haqa godhata. takkaa kiraa dalaga`atti hidhuu . akka waan kana naa dalage , hanganan sii kennaa , je`uudhaa . duuba yoo waan san dalage , kiraa yookaa mu`uya isaa haqa godhata .

Wanni kireeffamu, yoo akkanumatti, kan yaroo hin dubbatin kireeffame , kiraan daddaffi`itti , kennamuu qabsiisa . yoo qaaxaroon kiraadhaf godhamte malee .

Hidhaan kira`aa tun tokkoon isaan lamaanii du`uudhan hin hiikkattu, yookaa hin baddu . yoo qaamni waan kireeffamee , bade malee akka gaaggen du`uudhaa gaafas hidhaan kira`aa badde, yookaa hiikkatte, namnichi kireeffate wanni kireeffate sun , yoo badde hin kafalu.yoo akka male`etti itti dalage malee akka harreen , waan isiin hin dandeenye irratti fe`ee du`uutii . takkaa gaangee nam tokko malee hin dandeenye , nam sadiyiin yaabbatu`uuti

KUTAA WAA NAMAA GODHU`UU TAKKAA HOJJATU'UU

أحكــــام الجُعالــــــة

Nama waa sii dalageef waa kennuun ni gaya . akka waa sirraa badanii , nama waan san naa argeef , maallaqa hanganan kenna jettee lallabu`uutii. duuba namni sii barbaadee , argee , siif fide , waan ati maqaa dhooyte san , haqa godhate . ammoo yoo sharxii male`etti dalage waa takka haqa hin  godhatu yoo gammaddee tola ooltee kenniteef malee .

KUTAA LAFA IFII NAMA DALAYSIISU`UU

أحكام المزارعــــــة

Yoo dachii isaa namatti kennee , waan dachiin tun dhalturraa , harka afurirraa harka tokkon sii kennaa , dalagi je`een , hin gayu .

Yoommoo lafa tana naa dalagi maallaqa hanganan sii kennaa , takkaa midhaan dachii tanarraa bayuu mitii , bakka biraatiin , jooniyaa hangana , sii kenna je`een ni gaya.

KUTAA LAFA DHEEDHII YOOKAA GAFFAA JIRAACHISU`UU

أحكــــــــــام  احيـــــاء المَوَات

Dachii namni takkaa hin qabatin , qabatanii jiraachisuun , sharxii lamaan ni gaya .

1 - Namni qabate , qotu`uun , takka irratti jaaru`uun , takkaa waan qabatuu beysisuun , jiraachisuu.

2 - Dachiin bilisa, takkaa namni islaamaa qabatee , isii hin jiraachisin , tayuu .

Akkaatan jiraachisu`uu , waan aada`atti , namni kun , dachii tana qabatee, jiraachisee, je`amu, itti dalaguu. akka maxxaru`uu , qotu`uu, irratti jaaru`uu. fa`aa .

KUTAA BISHAANII

أحكــــــــــام المــــاء 

Bishaan namaa kennuun sharxii sadiyiin dirqama .

1 - Haajaa abbaa bishaanirraa hafuu .

2 - Namni biraa lubbuu ifiitif , takkaa horii ifiitif , itti haajamuu

3 - Bishaan isaa waan bakka isaaf bu`u tayuu . maddu`uun eelafii ija faadharraa . kan bishaan meeshaa keessa jiru hin tayin .

KUTAA WAQFI'II ( RABBII JE'ANII WAA KENNU'UU)

أحكــــــــــام الوقف

Rabbiif waa qodhuun , sharxii sadiyiin fayyaa taati . sharxiin sadeen .

1 - Waan qaamni isaa hafu`uun wajji itti fayyadaman tayuu . kan akka manaa.

2 - Namni isaa jecha Rabbiif qodhan , yookaa waqqafan , nama hundeen isaa hoggaa waqqafu , san jirtu , tan dameen isaa addan cinne tayuu . akka mana kana , Rabbii je`ee , ilmaan kiyyaa kenne , kan hanga jiran irraa nyaatan . kan eega isaanitii , ilmaan isaanii nyaatan . kan akkasumatti deemtu

3 - Waan shari`aan dhoowwituuf qodhuu dhabuu .

Waqfiin , yookaa wanni Rabbiif jecha kennan , akka abbaan kenne yookaa qodhe je`etti , itti dalagama . bu`aan waan inni waqqafee , yookaa qodhee , akka inni kennaa je`etti kennama . wal dura dursu`uufii , wal dabarsuu keessatti . yoo mana kana , yookaa masnoo tana , ilmaan kiyyarratti , eega isaanitii ilmaan isaanirratti, takkaa eegasii ulamaa`irratti , eega isaaniti warra waan qabnerratti , waqqafe , takkaa Rabbii jecha isaanii qodhe je`e , akkuma inni je`etti itti dalagama . yookaa kennama .

KUTAA KENNA`AA

 أحكـــــــام الهبــــة

Waan gurguruun isaaf gayu ,mara , namaa kennuun isaaf gaya . wanni namaa kenname , handhuraa nama isii kennee keessaa hin baatu . yoo nama kennamteef  harka seente malee , gaafas handhuraa isaarraa baateti handhuraa yookaa horii nama kennamteefii seenti .

Tanaaf jecha eega inni harka seensifatee , abbaan kenne itti deebi`uu hin qabu .namni waan namaa kennetti deebi`e akka saree haqqisaa ifitti deebiteeti yoo waan abbaan ilmo`oo kenne taate malee , abbaan waan ilmo`oo kenne itti deebi`uu ni qabaa ..

Namni nama tokkoon , waan kana hanga jirtu , sii kenne , yoo duute naaf deebiti je`e , wanni sun isaaf hin deebituu , tan nama akkas isaan je`ameeti, eega inni du`ee tan nama isa dhaalutii , gara nama akkas je`ee hin deebitu .

Akkasuma yoo nama tokkoon , waan kana sii kenne , haa tayuu yoo na dura duute , naaf deebiti , yoon si dura du`e siif hafti je`e, wanni sun gama nama kennee hin deebituu , isiin tan nama kennamteefii . eega inni du`ee tan nama isa dhaaluti .

KUTAA WAAN LAFAA ARGANII

أحكـــــام اللُقــــطَة

Yoo waan namarraa bade , diida keessatti , takkaa karaa keessatti , namni tokko arge , waan san fuudhuu ni qaba . dhiisullee ni qaba . haa tayuu yoo if amane fuudhu`uutu irra caala .

Duuba yoo fuudhe , waan arge sanirraa waa jaha beekun dirqama. isiin

1 - Miya wanni sun keessa jirtu.     

2 - Waan isiin hedhamteen, yookaa qadaadamteen 

3 - Gosa isi`ii .

4 - Hanga isi`ii

5 - Saffara

6 - Yookaa miizaana isi`ii .

Waan lafaa arge kana , waan isiin aada`atti kee-ssatti tiyfamtu keessatti tiysuu .

Eega sanii , yoo handhureeffatuu fedhe , waaan guddoo yoo taate , bara guutun iyyaafata . hulaa masjidarra deemee . bakka isiin itti argamte ganamaa galgala dhaqee . hoggaa isii iyaafatu , waan isiin taate hunda, hin himu . duuba yoo abbaan itti mul`ate, tolte yoo abbaa itti dhabe , waan san handhureeffatee , itti dalagtuu ni dandaya , sharxii yoo abbaan mul`ate kafaluun .

Wanni lafaa argan waa afurirraa takka taati.

1 - Waan hin banne , kan hanga fedhe taa`un mij-jaayu . kan akka maallaqaa. heerri isaa akka dabarsinetti iyyaafatuu . yoo abbaa dhabe handhureeffatuu .

2 - Waan yoo taa`e badu . kan akka asheetaa , waan kana keessatti , namne arge , waa lamarraa tokko filatuu ni qaba . sun nyaatee eegasii kafaluu takkaa gurguree maallaqa isi`ii tiysuu .

3 - Waan tiysuun isaa dalagaa jabdu`utti haajamtu . kan akka buna jiidha`aa , yookaa asheeta timiraa , kan goggoysu`utti haajamu . isa kana , waan dantaan isaa keessa jirtu itti dalaga . sun isumaa jiidha`aa , gurguree , maallaqa tiysuu . takkaa goggoysee , isa tiysuu , kan fedhe keessaa filata .

4 - Waan qallabatti haajamu . kan akka waan lubbuu qabuu . inni kun gosa lama :-

1 - Tokko horii waan isa miidhu ifirraa dhoow-wuu hin dandeenye . kan akka re`eedhaa . isa keessatti waa sadiyirraa tokko filata . sun fuudhee nyaatee kafaluu . takkaa Rabbumaa je`ee . okhayee tiysuu . takkaa gurguree maallaqa isi`ii ol kaayee , abbaa itti eegu , sadeen kanarraa tokko dalaguu ni qaba .

2 - Horii waan isa miidhu ifirraa dhoowwu dandayu . kan akka gaalaa duuba yoo diida keessatti arge , hin fuudhuu ni dhiisa . ammoo yoo ganda keessatti arge , fuudheti haala sadeen dabarsinerraa tokko filatee dalaga . nyaatee kafaluu . qallabee tiysuu . gur-guree maallaqa isaa tiysuu .

KUTAA NAMAA LAFAA ARGAMEE

أحكـــــــــــام اللَقِيـــط

Namni tokko joollee, maraataa yoo karaa keessatti arge, isa fuudhu`uufii , guddisu`uuf , ifitti qabuun,dir-qama gariin dalagu gariidharraa kufu . kan yoo hundaan dhiisan hundi dilaayu.kan yoo nama arge malee , namni biraa dhabame nama arge  sanirraa dirqamni hin kufne . kan fuudhee guddisuun yookaa tooyatuun isa qabu. haa tayuu namni lafaa argame kun harka nama amanama`atti malee , nama biraa biratti hin dhiifamu .

Yoo nama lafaa argameen wajji , horiin argame, bulchaa biyyaatitu , horii sanirraa isa qallaba . ammoo yoo horiin wajji hin argamin horii mangisti`irraa qallabama .

 KUTAA AMAANA`AA

احكــــــام الوديعــــــة

Wanni nama bira kaayatan amaanaa je`amti .

Namni amaanaa tiysuu dandayuu if beeke , waan namni isa bira kaayatuu fedhu , qeebaluun , irraa fuudhun ni barbaadama . sun waan Rabbiin jaalatu.

Wanni namni isa bira kaayate , yoo biratti badde , hin kafalu , yoo akka male`etti badde malee . akka isiin tiyfamtutti , tiysuu oolee faa .

Namni bira kaayatan waan san abba`aa kenne yoo je`ee , abbaan isi`ii lakkii naan galchinee je`e . nama bira kaayatantu dhugo`oomfama .

Waan namni nama bira kaaye , waan isiin aada`atti keessatti tiyfamtu , keessatti , tiysuun dirqama isaati

Yoo abbaan amaana`aa kennu`uuf barbaadee , odoo dandayuu kennu`uuf baatee , eegasii biratti badde , ni kafalaaf isaatu , akka malee dalagee.