شبكة إيماننا الإسلامية | الدروس و المحاضرات
   
   
 

  SHARHGII MATNII ARBAKGIINA NAWAWIII 

Duree { muqaddimah }

  Hadiisa  tokkoffa`aa 

Hadiisa lammeysa`aa

Hadiisa sadeessa`aa

Hadiisa afreessa`aa

Hadiisa shanaffa`aa

Hadiisa jaheessa`aa

Hadiisa torbeessa`aa

Hadiisa saddeyteysa`aa

Hadiisa seyleessaadhaa
Hadiisa kurneessa`aa
Hadiisa kudha tokkoo
Hadiisa kudha lamaa
Hadiisa kudha sadiyyii
Hadiisa kudha afreessa`aa
Hadiisa kudha shaneessa`aa
Hadiisa kudha jaheessa`aa
Hadiisa kudha torbeysa`aa
Hadiisa kudha saddeetii
Hadiisa kudha seyleessa`aa
Hadiisa diiddammeysa`aa
Hadiisa diiddamii tokkeessa`aa
Hadiisa diiddamii lammeysa`aa
Hadiisa diiddamii sadeessa`aa
Hadiisa diiddamii afreessa`aa
Hadiisa diiddamii shaneessa`aa
Hadiisa diiddamii jaheessa`aa
Hadiisa diiddamii torbeessa`aa
Hadiisa diiddamii saddeetii
Hadiisa diiddamii sayleessa`aa
Hadiisa soddommeysa`aa
Hadiisa soddomii tokkeessa`aa
Hadiisa soddomii lammeysa`aa
Hadiisa soddomii saddeessa`aa
Hadiisa soddomii afreessa`aa
Hadiisa soddomii shaneessa`aa
Hadiisa soddomii jaheessa`aa
Hadiisa soddomii torbeessa`aa
Hadiisa soddomii saddeeteysa`aa
Hadiisa soddomii seyleessa`aa
Hadiisa afurtammeysa`aa
Hadiisa afurtamii tokkoffa`aa
Hadiisa afurtamii lammeysa`aa
 

 

 

 

 

 

 

 

KITAABA

SHARHGII MATNII ARBAKGIINA NAWAWIII

   
 
 
 

HADIISA KUDHA SEYLEESSO`OO

Hadiisa , kana saahibticha nabi Muh-ammad , abbaa abbaas kan maqaan isaa {abdullaahii ilma abbaas} je`a-muutu nuu odeesse Rabbiin isaan lamaanirraa haa jaalatuu

y

*Ilmi Abbaas akki je`e

*Gaaf tokko nabi Muhammad duub-be`een yaabbadheetan , wajji deema , nageenyi isarratti haa jiraatuu

r

*Duuba nabi Muhammad wanni naan je`e yaa mucaa, yaa gurbaa gaarii

:

*An jechoota tokkon si barsiisaa akkaan qabadhu wannin siin je`u

*Rabbii kee tiysi wanni nni Rabbii kee tiysituun shari`aa isaa tiysu`uuni waan inni itti si ajaje dalaydee , waan inni irraa si dhoowwerraa dhoowwam-u`uuni

*Yoo ati  shari`aa   Rabbii tiysite Rabbiin si tiysa Rabbiin nama waan gaarii dalagee, waan hamtuu dhiise , tiyseeti, bakka hundatti addunya`aa aakhira`atti , jiruu gaarii jiraachisa dhiira tayuu , dhalaa tayuu  

*Dubbii Rabbii keetii dhagayii shari`aa isaa akkaan tiysi

*Yoo shari`aa Rabbii keetii tiy-site, if duratti agartaa. bakka rakkatte hundatti , si dhaqqabaa

*Ammas   nabi   Muhammad  ilma

 abbaasin akki je`ee gorse: yoo waa khadhatte ,Rabbuma kee khadhadhu , yoo waa barbaadde , Rabbumarra barbaadi , kan waa kennu , kan waa uumu , isaa namni hundi , isuma khadhataa namni waa argate hundi , isumarraa argatee duuba akkamitti Rabbii namuu itti haajamu dhiiftee , warra ifiifuu , Rabbitti  haajamu silaa khadhattaa, sun gowwumma`a,takkaa adaba dhabuu .

*Ammas   yoo gargaarsa barbaadde

 Rabbumarra barbaadi, qalbiin tee namarabbin tayinitti , rarra`uu dhabu , waa hunda keessatti Rabbumatti irkadhu . duuba yoo haajan namni nama khadhatu, akka aadaadhatti waan Rabbiin harka namaa namaa kaaye, hin tayin , tan akka qajeello`oo beekkomsaa ,balaa addunya`aatifii , azaaba aakhira`aa jalaa najaa nama baasu`uu faa taate Rabbi khadhata. ammoo yoo haajan inni barbaadu tan Rabbiin akka aada`atti, harka gabroottan isarra , namaa kaaye taate  tan akka waan namni harkaan tolchuu, takkaa malaan fixuu taate , yaa Rabbi qalbii gabroottan keetii naa laaffisi je`eeti Rabbi khadhata, maalif wanni namni sii godhu hundi waan Rabbiin harka isarratti sii kennuu katabee dabarsee

*Waa takka beekhi ummanni hundi odoo waa sii godhu`urratti wali galanii wal gargaaranii

*Waan Rabbiin harka isaanirratti sii kennuu dabarse malee, waa takka, waan biraatin sin naffa`an ,takkaayuu siin tara

*Akkasuma ummani hundi odoo walii galee si miidhu`urratti wal gargaaranii

*Waan Rabbiin si miidhuu isaanii sirratti katabee dabarse malee waa takka waan biraatin si miidhuu,hin dandayan

*Waan kana qalamni katabee irraa ra-aw`ate , kitaabni keessatti katabames 

wanni keessatti katabamte qoorte ,takkaa goggoydee. wanni haqamu hin jiru wanni ganaa katabamu , hin jiru, wahayyuu Waan katabamee muramee dabree wanni argamu hundi akkuma Rabbiin muree dabarsetti , argamtii waa takkalleen, fedhii isaa ammallee , beekkomsa isaa , malee hin taau .

*Hadiisa kana hanga asitti tirmiizi`iitu odeesse karaa sanada sahiihafii hasanille`een

:

*Ammoo namni biraa, hadiisa kana akka as deemu kanatti , odeesse

*Shari`aa Rabbii  eeggadhu diinaa isaa tiysi,Rabbii kee hoggaa hunda if duratti, takkaa if biratti , agartaa , dirmachuu isaatin si dhaqqabaa .

*Hoggaa badhaadhaa, takkaa bal`inaa , Rabbii kee beekhi , takkaa yaadadhu

*Hoggaa ati rakkatte , si beekhaa takkaa si dhaqqabee si furaa

*Waa takka beekhi, wanni Rabbiin sin tuyxuu dabarse , ta si   tuyxu hin taane khayrii taatuu. Sharrii taatuu wanni Rabbiin azalitti sin geessuu katabee dabarse, sin geessu. Kheyrin Rabbiin siin fedhin , odoo hangamuu argatu`uuf jaatanii gootee hin argattu sharriin siin hin fedhin, odoo hangamuu namni siin fedhee si tuyxu

*Ammoo wanni Rabbiin azalitti haa si tuyxuu  katabee dabarse   , odoo  wanni feetelleen taatee , sin hanqattu ,takkaa si tuquun ooltu  khayrii taatu, sharrii taatuu , wanni Rabbiin sii katabe , takkaa sii qoode sin hanqattu wanni argamu marti, waanuma muramee dabree .

*Ammas waa takka beekhi, milkiin takkaa mirgaan galatuun , xilaata injifatuun ,sabri`iin yookaa obsaan wajji lola xilaatarratti obsuu taatuu ibaada`arratti obsuu taatuu, dili`irraa obsuu taatuu ,Rabbiin gargaarsa isaa-tin, nama obsa qabu wajji jira .

*Farajaan ,takkaa  furmaanni balaan jabaatu`uun wajji jira balaan takkaa rakkoon yoo namatti jabaatte, Rabbiin farajaa, takkaa furmaata namaa fida

*Waan   jabaates, laafi

naatu wajji jira waan jabaate, namni laaffisu Rabbii tokkicha kan balaa fide Rabbii , kan yoo obsanii itti dheysan namarraa deemsisu isa , wanni hundi harka isaati jirtii kan rakkoo fide Rabbii kan bal`oo fidee rakkoo deemsisus, isuma waa takkalleen fidhii isaa malee hin taatuu .

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kh_rashad2004@hotmail.com